Joskus on pakko saada omaa aikaa – elämäni eka soolomatka

Kotimaanmatkailu
April 14, 2017

Kaupallinen yhteistyö: Peurunka.

En ole koskaan ollut yksinmatkustaja. Ihailen valtavasti ihmisiä, jotka uskaltavat lähteä soolona reissuun ja tutustuvat tien päällä uusiin tyyppeihin kaivatessaan juttukaveria. Itse olen aina reissannut jonkun seurassa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: lähtiessäni Saksaan vaihto-opiskelemaan lähdin aidosti yksin. Se, että en koe olevani soolomatkailija, saattaa juontaa sosiaalisesta luonteestani ja siitä, että janoan toista ihmistä rinnalleni jakamaan ne kaikki kokemukset. En myöskään koskaan ole sen kummemmin kaivannut niin sanottua omaa tilaa, tai tarvinnut aikaa olla vain itseni ja omien ajatusteni kanssa. Kunnes nyt.

Äidiksi tultuani huomaan pysähtyneeni välillä pohtimaan omaa itseäni. Sitä, kuka minä oikein olen. Mitä minä oikein haluan, mitä olen ansainnut? Vaikka vanhemmaksi tulemisen tiimellyksessä uskon säilyttäneeni perusluonteeni sosiaalisena, iloisena ja avoimena tyyppinä, pelkään silti aina välillä kadottavani itseni kaiken arjen, pyykkivuorten, lelukaaoksen ja iltakylvetysten keskelle. Pitkin talvea olinkin kypsytellyt ajatusta omasta lomasta. Fiilistellyt yksin olemista, ja tullut siihen tulokseen, että jos en kestä olla vuorokautta itseni kanssa, niin kuka sitten kestää? Päätin siis ottaa selvää miltä tuntuisi olla itsekseen lomalla, edes sen 24 tunnin ajan. Vaikka olisin saanut ottaa perheeni mukaan tälle reissulle, päätin rohkeasti kokeilla jotain uutta ja lähteä soolona.

Kauas en sentään uskaltanut. Sen sijaan matkustin tällä reissulla hieman ajassa taaksepäin: lapsuusvuosiin ja -muistoihin Keski-Suomessa. Aikaan, kun isovanhempani olivat elossa ja asustivat Laukaassa, pikkukaupungissa lyhyen ajomatkan päässä Jyväskylästä. Laukaassa oli tuolloin mummin ja ukin lisäksi eräs legendaarinen kohde, jossa muistan käyneeni monesti mummin kanssa – nimittäin Peurungan kupolikattoinen kylpylä. Olin maalannut tuon oranssina hehkuvan, kaikuvan puolipallon muotoisen kylpylän mieleeni niin vahvasti, että suorastaan hätkähdin nyt kaartaessani uudistuneen Peurungan pihaan autollani. Kyynelkin taisi kihota silmäkulmaan siinä saapuessani, mutta se varmasti johtui yleisesti nostalgisesta fiiliksestä ja muistoista, joita tuo paikka nostatti pintaan uudelleen. Apua, tulisinkohan vain vollottamaan koko vuorokautisen itsekseni?

Hotellin aulatyöntekijä puhui ihanasti keski-suomea. Heti hymyilytti, ja annoin itsellenikin luvan alkaa venyttää vokaaleita. Tulipa samantien kovin kotoisa olo! Naurahdin, kun minulta tiedusteltiin, olinko käynyt täällä aiemmin. Kyllä, mutta edellisestä kerrasta taitaisi olla jo reippaasti yli 15 vuotta. “Noh, täällä on ehtinyt tapahtua paljon siinä välissä!”

Niin totisesti oli. Koko konsepti tuntui menneen uusiksi. Muistin Peurungan vaaleanpunaisten lapsuussilmälasien läpi kiehtovana, mutta silti hieman kuluneena paikkana, jossa mummini ja muut vanhukset kävivät kuntoutumassa. Toki Peurungassa pidetään edelleen huolta myös vanhemmista asiakkaista ja kuntoutuspalvelut ovat saatavilla, mutta tänä päivänä se on niin paljon muutakin. Koska olin irtiottolomallani yksin, pääsin kokemaan Peurungan soolomatkailijan rentoutumisen näkökulmasta, ja testaaman heidän Visit Finlandin WinRelax-tuotekehityskisassa palkinnon napanneeseen FinRelax-konseptiinsa.

Hyvinvointia puhtaasta luonnosta

Päivä, jona saavuin paikalle, oli kerrassaan upea: keväisen aurinkoinen. Kiireenvilkkaa huoneen kautta vaatteet vaihdettuani suuntasin suoraan jäälle kävelylle nauttimaan auringosta, lumisesta maisemasta ja ihanasta hiljaisuudesta. Keskityin kuulostelemaan ajatuksiani ja kroppaani. Huomasin niskajännitysten hellittävän ja hymyn kiipeävän väkisinkin huulille. Tuo järvi-suomalainen maisema tuntui niin tutulta ja turvalliselta. Kuin hengähtääkseen “Tervetuloa takaisin!”, se maalasi kauneimmat värinsä taivaalle ja sulki minut syleilyynsä kuin kauan kadoksissa olleen ystävän.

Pysähdyin pitkiksi ajoiksi paikoilleni ja pohdiskelin. Esitin kiperiä kysymyksiä itselleni, kuten miltä minusta nyt tuntuu, mikä on hyvin, mitä muuttaisin? Mitä ja ketä kaipaan elämääni? Mihin olen pettynyt ja mitä tekisin uudestaan jos voisin, mutta koska en voi, niin mitä voin tehdä päästäkseni yli pettymyksestä? Huomasin kävelyn järven jäällä toimivan kuin meditatiivisena harjoituksena. En lainkaan ihmettele, miksi  avara jää on ulkomaalaiselle niin ihmeellinen asia Suomessa. Kaikki se loppumattomuus ja fyysinen tila ympärillä tekee vaikutuksen ja selkeyttää myös omaa henkistä tilaa, jos sen sallii niin tehdä.

Miltä tuntuu syödä hieno illallinen yksin?

Illalla jatkoin ylhäistä yksinoloani asialla, jota en ollut kokenut myöskään koskaan ennen. Söin kolmen ruokalajin illallisen viineineen itsekseni. Nautiskelin jokaisesta suupalasta ja siemaisusta, ja todella keskityin siihen mitä laitoin suuhuni. Tuntui mahtavalta keskittyä syömiseen ilman, että tarvitsi jatkuvasti samalla tarkkailla jonkun muun (lue: lapsen) syömisiä. Harvinaista herkkua – monessa mielessä! Ruoka oli hirmu kauniisti aseteltua ja jouduin todella muistuttamaan itseäni, että olin tosiaan keski-suomalaisessa kylpylähotellissa, enkä helsinkiläisessä fine dining -ravintolassa.

Peurungan Peurankello tarjoilikin ystävällisen asiakaspalvelun lisäksi niin hienot makuelämykset, että sinne kannattaa lähteä vaikka vain syömään! Ravintola käyttää lähituottajien tuoreita raaka-aineita ja osaa parittaa sopivat viinit annoksilleen. Mutta koska ruoka oli niin hyvää, huomasin kauheasti kaipaavani seuralaista, jolle kehua ja jonka kanssa analysoida makuja. Tarjoilijan kanssa toki jutustelin, mutta eihän se nyt riitä. Illallisella huomasin siis ensimmäisen kerran todella kaipaavani seuraa ja ikävöiväni miestäni, jonka kanssa harrastamme edelleen ravintoladeittejä aina, kun se sattuu tässä elämänvaiheessa olemaan mahdollista. Dining on siis finempaa kaverin kanssa, mutta se ei poistanut sitä faktaa, että ruoka oli äärettömän hyvää ja sain vaappua takaisin hotellihuoneeseeni maha täynnä ja onnellisena.

Mutta yö, oi yö oli ihanaa nukkua yksin! Leveästi ja rauhassa, varastaen vaikka molemmat peitot itselleen. Sai herätä aamulla rauhakseen, pukeutua kiireettä ja käydä nautiskelemassa seesteisen aamiaisen järvinäköalalla. Söin tosin hyvin kevyesti lähinnä hedelmiä ja vähän puuroa, sillä olin heti aamusta menossa testaamaan saunajoogaa, jota odotin suurensuurella innolla!

Saunajooga-harjoitus tekee hyvää mielelle ja keholle

Olen harrastanut säännöllisen epäsäännöllisesti joogaa, ja lempijoogalajejani ovat rauhalliset yin- ja flowjooga sekä sopivan haastava hot-jooga. Infrapunasaunassa tehtävä saunajoogaharjoitus kiinnosti siis sekä lämpövaikutuksensa puolesta että siitäkin näkökulmasta, että vihdoinkin joku on keksinyt jotakin fiksua käyttöä infrapunasaunoille! Juu, niillä sanotaan olevan terveysvaikutuksia, mutta sauna on mulle sauna ja löylyt on löylyt – mitä kuumemmat sen paremmat, hehe.

Minulla oli ohjaajana Anneli Kovanen, joka osoitti minut paikalleni ja muistutti heti alussa, että vettä kannattaa hörppiä ahkerasti liikkeiden välillä. Harjoituksen alettua ehdin ensimmäisen viiden minuutin aikana ajatella, että eihän tämä tunnu missään. Yksinkertaisia liikkeitä eikä tarpeeksi haastetta. Mutta sitten astui kehiin saunasoturi-asento, ja johan alkoi hiki virrata! Onneksi olin juonut reippaasti vettä jo ennen tuntia.

Harjoituksen edetessä liikelaajuus selvästi kasvoi: lihakset lämpesivät ja kropan elastisuus parani merkittävästi. Vettä kului ja hikipyyhkeelle tuli totisesti käyttöä. Puolituntisen jälkeen olo oli kuin uudestisyntyneellä ja vähintään 10 vuotta nuoremmalla! Ryhtikin tuntui suoristuneen ja koko ranka saaneen lisäsenttejä pituuteensa. Ihan harmittaa näin jälkikäteen, kun ei tullut kokeiltua olisinko taipunut spagaattiin. Olen aika varma, ettei se ainakaan kauan olisi jäänyt!

Turhehoidolla kuona-aineet liikkeelle

Koska tavoitteenani oli tuon viikonlopun aikana testata Peurungan FinRelax-voittokonseptin mukainen ohjelma, pääsin saunajoogan jälkeen rentoutumaan vielä vähän lisää. Rentoutusmuotona toimi erittäinkin perinteinen turvehoito: koko kroppa siveltiin kauttaaltaan ihanalla lämpimällä turveseoksella, ja kääräistiin sitten pariin eri kääreisiin. Turpeen voima perustuu sen monipuoliseen ihoa hellivään sisältöön: se sisältää paljon eri mineraaleja, kuten sinkkiä ja magnesiumia. Hoito tehostaa aineenvaihduntaa ja parantaa vastustuskykyä, kun kroppa antaa käsittelyn ansiosta kyytiä kuona-aineille ja nesteille.

Turve sai tehdä iholla taikojaan parinkymmenen minuutin ajan, ja minä ehdin ottaa mukavat pikku tirsat pimeässä hoitohuoneessa. Olo oli kuin perhosentoukalla konsanaan – paitsi että minä en olisi halunnut ollenkaan kuoriutua tästä rentouttavasta ja lämpimästä kääreestäni. Suostuin kuitenkin kuoriutumaan, sillä sain kuulla pääseväni vielä merileväkylpyyn, joka yhdessä turvehoidon kanssa pitäisi huolen siitä, että ihoni tuntuisi jälkeen päin supersilkkiseltä. Ja niin se tottavie teki! Edes talven kuivattamat sääret eivät kaivanneet lisäkosteutusta purkista hoidon jälkeen.

Saunajooga ja turvehoito toimivat tosi hyvänä kombona yhdessä, sillä niiden relaksoiva yhteisvaikutus on todella taattu. Eipä silti, kyllä ne voi mainiosti erottaakin, mutta suosittelen kyllä lämpimästi niiden yhdistämistä! Peurunka tarjoaa hemmottelulomaa, jolla asiakas pääsee kokemaan nämä molemmat ihanat jutut (ja myös tasting-illallisen Peurankellossa!).


Vaikka etukäteen olin hieman huolissani omasta pärjäämisestäni, olisin tuon aamuisen hoitosetin jälkeen ollut aivan valmis menemään päikkäreille ja jäämään Peurunkaan vielä toiseksi vuorokaudeksi omassa ylhäisessä seurassani. Olin nimittäin oppinut jo nauttimaan mm. siitä, että saatoin yksin ollessani luukuttaa Spotifysta mitä järkyttävimpiä ysäribiisilistoja ja tanssia pitkin hotellihuonetta ilman kenenkään naureskelua. (No okei, teen sitä myös kotona, joten siedän myös naureskelua.)

Mutta koska olin sopinut perheen kanssa kokeilevani ensin vain tällaista yhden yön mittaista reissua, jouduin pakkaamaan kimpsut ja kampsut, sekä suuntaamaan vielä Peurungan erinomaisen kalalounaan jälkeen kotia kohti. Ensi kerralla nappaan kuitenkin myös perheen mukaan, sillä tällä kertaa en ehtinyt ollenkaan tutustua itse kylpylään, paitsi sen verran mitä näin sitä mennessäni saunajoogaan. Se mitä näin ehti kuitenkin vakuuttaa minut siitä, että kylpylä olisi vesihirmupoikani unelmien täyttymys! Oranssinväristä puolipallokattoa Peurungassa ei enää ole, mutta eiköhän sieltä löydy jotain uutta ja hienompaa, mikä jättää Peurungasta samanlaisen muistijäljen pojalleni, kuin se on jättänyt minullekin. Toivottavasti pääsemme siis kesällä palaamaan Keski-Suomeen koko perheen voimin, sillä haluan ehdottomasti tutustuttaa jälkikasvuni tähän Keski-Suomen helmeen! Samalla pääsisimme tekemään retken niin ikään Laukaassa sijaitsevalle Hitonhaudalle ja muihin läheisiin luontokohteisiin. Kesää ja kesän seikkailuja odotellessa siis!

Mutta minkälainen fiilis jäi elämäni ekasta soolomatkasta? Päällimmäisenä tunteena kuvailisin, että rentoutunut ja höperryttävän tyytyväinen. Vaikka syöminen yksin hienossa ravintolassa tuntui hassulta, sujui kaikki muu aivan mukavasti itsekseenkin. Voisin hyvin kuvitella lähteväni uudemmankin kerran yksin juurikin tällaiselle wellness-lomalle, jolla saisi aidosti keskittyä vain omaan itseensä ja päästä sisäisiin ajatuksiin. Se jos mikä tekee nimittäin hyvää näinä orastavina ruuhkavuosina, kun arjessa on yritettävä tasapainoilla töiden, omien, lapsen ja miehen harrastusten ja perheen keskellä. Äidin säännölliset soolomatkat palvelisivat taatusti koko perhettä, kun kotona olisi läsnä sopivasti hemmoteltu ja relaksoitunut mutsi!

Löytyykö teistä lukijoista ihmisiä, joilla on kokemuksia soolomatkailusta? Entä onko linjoilla muita Keski-Suomen lapsia, joissa Peurunka aiheuttaa samanlaisen nostalgiapuuskan kuin allekirjoittaneessa?

Ihanaa pääsiäisen aikaa kaikille, muistakaahan ulkoilla ja nauttia raikkaista kevätpäivistä!

Ps. Olen aikaisemmin jo kirjoittanut Peurungasta Fall into Finland -blogiimme englanniksi.

Paras sijoitus ikinä – microblading kulmien muotoilu

Lifestyle
April 12, 2017

Olen aika minimalistinen tyyppi mitä kauneudenhoitoon ja meikkaamiseen tulee. Arkisin itselleni riittää hyvin kasvojen puhdistustuotteiden lisäksi sipaisu Madaran sävyttävää päivävoidetta (ihan lemppari!), siistit kasvoja kehystävät kulmat ja huulikiilto taikka sävyttävä huulirasva. Tietty kaupungille ja juhlaan tartun järeämpiin tuotteisiin, kuten ripsiväriputkiloon,  mineraalimeikkipurtiloon ja huulipunaan, mutta suurinpiirtein kuutena päivänä viikossa mennään tällä kevyemmällä setillä. Kulmakarvani ovat onnekseni suht tuuheat (jos ei lasketa 1990-2000 luvun taitteen ohuiden kulmakarvojen muoti-ilmiötä, jonka nyppimissatoa kasvatellaan vieläkin takaisin..), mutta käytännössä hiusteni kanssa samaa sävyä. Vaaleat huitulat eivät ilman toimenpiteitä kasvoista juuri erotu, joten olen värjännyt kulmiani kestovärein vuosikaudet paristi kuukaudessa.

Voitte siis ehkä kuvitella innostukseni, kun ensikerran törmäsin Instagramin sekalaisessa kuvavirrassa microbladingiin! Pääsisinkö vihdoinkin kulmien kestovärjäämisestä ja sen mukanansa tuomasta kemikaalipommista eroon? Perehdyin asiaan siltä istumalta ja tuntia myöhemmin olin varannut niin itselleni, kuin äidillenikin ajan microblading kulmien muotoiluun Helsingin Töölössä sijaitsevaan Kakkobrows:iin.

Tästä on nyt aikaa jo useampia kuukausia, joten ajattelin kertoa teille hieman kokemuksia omista kulmistani. Halusin myös valaista teille koko prosessin kulkua vähän tarkemmin ja mieluiten ammattilaisen sanoin, joten onneksemme ihana ystäväni jo yli vuosikymmenen takaa ja todellinen kulmataituri Riina (muistatte ehkä maailman upeimman häämeikkini, joka oli myös hänen käsialaansa?) lupautui kertomaan meille ammattilaisen tärkeimmät vinkit. Joten tässä tulee tiivis infopaketti siitä, mitä olet aina halunnut tietää microblading kulmien muotoilusta – olkaapas hyvät.

Mitä kannattaa ottaa huomioon harkitessasi microbladingiä?

  • Valitse microblading-artisti tarkkaan. Ota selvää onko tekijä kauneudenhoitoalan ammattilainen, joka noudattaa tarkkaa aseptiikkaa (=haavojen suojaamista tartunnoilta) ja omaa hyvän esteettisen silmän kulmien muotoiluun ja symmetriaan. Tutki tekijän portfoliota, sillä kuvista näet parhaiten tekijän kädenjäljen. Valitse artisti, jonka kaikki työt miellyttävät silmääsi.
  • Pigmentin pysyvyyden takia ensimmäisen viikon aikana tulisi välttää etenkin kuumuutta, hikoilua, uimista ja auringonottoa. Hyvän lopputuloksen saamiseksi tarkkojen kotihoito-ohjeiden noudattaminen on tärkeää. Jos olet lähdössä aurinkolomalle, pigmentointi suositellaan tehtäväksi vähintään kuukautta ennen matkaa tai aikaisintaan kaksi viikkoa matkan jälkeen.
  • Kulmien paranemisprosessin aikana kulmiin voi muodostua kevyt rupi ja iho saattaa hieman hilseillä. Kulmia hoidetaan pitämällä ne puhtaina sekä rasvaamalla säännöllisesti hoitovoiteella (itse käytin kaapista löytynyt Bacibact-voidetta). Paranemisvaiheen aikana kulma-alueella tulisi välttää muuta kosmetiikkaa.
  • Muistathan kertoa artistille terveydentilastasi ja mahdollisista lääkityksistä, sillä ne voivat vaikuttaa pigmentin pysyvyyteen. Esteitä microbladingin tekemiselle ovat raskaus, diabetes ja tietyt lääkekuurit (antibiootit, verenohennuslääkkeet, aknelääkkeet).
  • Mikäli kulmia haluaa ylläpitää myös jatkossa, voi toisen vahvistuskäynnin tehdä 6-12kk päästä riippuen ihotyypistä ja elämäntavoista. Käynti kannattaa varata hyvissä ajoin, kun kulmissa on vielä muoto jäljellä.

Mitä toimenpiteitä käyntikerta sisältää?

Aluksi kulmat mitataan asiakkaan kasvonpiirteiden mukaan, jotta niistä saadaan symmetriset ja asiakkaan kasvojen mittasuhteisiin sopivat. Sen jälkeen artisti piirtää kulmien ääriviivat, joista nähdään pigmentoinnin muoto. Asiakas saa esittää omia toiveita haluamastaan lopputuloksesta. Varsinaisessa toimenpiteessä ihoon viilletään pieniä pintahaavoja mikroneuloilla, jotta pigmenttiä pääsee ihon sisään. Toimenpide voi sattua hieman, mikäli kulmien nyppiminen tuntuu kivuliaalta. Puudutetta käytetään kuitenkin heti ensimmäisten viiltojen jälkeen, jolloin mahdollinen kipu helpottaa. Toimenpide kestää kokonaisuudessaan pari tuntia. Käsittely sisältää myös muutaman viikon päästä tehtävän vahvistuksen, jonka jälkeen kulmien lopullinen tulos on nähtävissä.

Omat kokemukseni microbladingistä

Olin kuullut toimenpiteen sattuvan jonkin verran, mutta päättelin näppärästi ettei kipu voisi olla mitään verrattuna synnytykseen. Tätä samaa mantraa olen hokenut itselleni suuresti kammoamissani tapaamisissa hammaslääkärin kanssa sekä kerran myös tatuoitsijan penkissä. Asteikolla 1-10 kipu oli seiskan luokkaa, ennen kuin puudute voitiin ensimmäisten viiltojen jälkeen laittaa. Eli hetkellisesti parin minuutin verran sattui kohtuullisen paljon, mutta sen kun kesti hammasta purren niin all good. Kivun määrä on toki yksilöllistä ja riippuu varmasti myös siitä, kuinka syvälle artisti viiltoja ihoon tekee. Voi siis olla, että jollekin toiselle ei tunnu missään, kun taas meikäläinen kiemurtelee tuskissaan.

Mutta siltikin pienestä kivusta huolimatta en voi muuta kuin lämpimästi suositella! Olen ollut älyttömän tyytyväinen lopputulokseen ja on niin parasta, kun heti aamusta alkaen tunnen olevani freesimpi versio itsestäni ilman, että asian eteen tarttee tehdä mitään sen kummempia taikatemppuja. Jatkuvat yövalvomiset ovat meidän perheessä olleet luojan kiitos jo hetken historiaa, mutta silti on todellista arjen luksusta, kun ajoittain väsähtäneen kotiäidin peilikuvaa kehystävät luonnolliset, mutta silti laitetut ja siistit kulmakarvat.

Itse pääsen ystäväni Riinan taitaviin käsiin kulmieni kaivatessa seuraavaa vahvistusta, sillä microblading tehtiin tällä eka kierroksella minulle jo ennen kuin Riina julkisti oman brändinsä vuoden alussa. Mutta jos sinä innostuit microbladingistä, niin sinua varmasti kiinnostaa myös tämä. BROWRIINA tarjoaa nimittäin blogimme lukijoille -10% microblading kulmien muotoilusta toukokuun 2017 loppuun saakka! Nyt jos koskaan kannattaa siis varata oma aikasi ja jättää kulmäkynien kanssa tuhertelu historiaan. Riinan loihtimia upeita kulmamuutoksia pääset tutkimaan tarkemmin hänen kotisivujensa portfoliosta, Instagarmista sekä Facebookista.

Onko microblading sulle tuttu juttu tai oletko harkinnut sen ottamista? Heräsikö jotain kysyttävää? 

PS. Talviset terkut Leviltä! Olen ollut koko reissun ihan järkyttävässä flunssassa ja tänään oli käytännössä ensimmäinen päivä, kun uskalsin vihdoin pistää nokkani ulos mökin ovesta. Ei olis ehkä kannattanut, kun pari tuntia kevyen happihyppelyn jälkeen pötkötinkin rintakipujen vuoksi sairaalassa sydänfilmissä. Kaikki onneksi kunnossa! Että ei muuta kuin peittoa korviin ja ihailen loppuviikon tuota lumista maisemaa lähinnä ikkunan läpi takkatulen äärestä.

PPS. Kiitos kuvausavusta siskolleni aka @ronitherocksausage!

Little Airport: selviytymisopas lapsiperheille Helsinki-Vantaan lentokentällä

Lapsiperhe matkustaa
April 4, 2017

Kaupallinen yhteistyö: Finavia ja Suomen Blogimedia.

Lentomatkustaminen lasten kanssa on asia, mikä jännittää kaikkia vanhempia. Se kun ei ole pelkästään vain se lentäminen, vaan koko kuvio lentokentältä lähtien: check-in, turvatarkastus ja ajanvietto lentokentällä aiheuttavat jo etukäteen päänvaivaa ja huoltakin, vaikka reissuun lähdön pitäisi olla ennen kaikkea kiva asia!

Finavia on perustanut uuden Little Airport -konseptin, johon meidät kutsuttiin tutustumaan viime viikolla yhdessä Isyyspakkaus ja Noora & Noora -blogien kirjoittajien kanssa. Porukassa lähdimme kiertelemään pitkin lentokenttää Little Airport -konseptin Lenni-hahmon viitoittamana etsien lapsiperheille ja pikkureissareille suunnattuja palveluita. Tutkimuspäivä lentokentällä oli erittäin antoisa, ja jopa meille suht aktiivisina reissaajina tarttui päivästä mukaan paljon uutta, matkailuelämää helpottavaa tietoa. Nyt tietty jaamme kaikki nämä tärpit teillekin!

Saapuminen kentälle

Moni lapsiperhe valitsee varmasti helpoimman mahdollisen tavan saapua lentokentälle. Kaikkein iiseintä taitaa olla taksikyydin nappaaminen ovelta ovelle, mutta Helsinki-Vantaalle pääsee myös suht näppärästi niin junalla, bussilla kuin omalla autollakin. Lähimmiltä parkkipaikoilta pääsee kävelemään melkeinpä kuivin kengin sisään lähtöterminaaliin, ja P-taloista liikennöi myös ilmainen bussi terminaaleille. Näppärää kyllä, mutta pitkäaikaiseen parkkeeraukseen hinta on toki aika kova, joten varsinkin pidempään reissuun lähtiessä taitaa olla kaikkein helpointa ottaa taksi, jos asustaa pk-seudulla.

Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-16Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-8

Lähtöselvitys eli check-in

Varaa kaikkeen ensinnäkin paljon_aikaa. Check-in aukeaa yleensä n. kaksi tuntia ennen koneen lähtöä, joten ihan hirveän kauan aiemmin kentälle ei kannata saapua lasten kanssa. Tietenkin jos tulee pidemmän matkan päästä vaikkapa yöbussilla, voi joutua odottelemaan lähtöselvityksen aukeamista. Jos lento lähtee aikaisin aamulla, kannattanee harkita yöpymistä jossain lentokentän lähistöllä sijaitsevissa hotelleissa (kuten lentoaseman Glo, vieressä oleva Hilton Hotel Helsinki Airport sekä lähistöllä oleva Clarion Hotel Helsinki Aiport. Ennen turvatarkastusta löytyviä palveluita Helsinki-Vantaalla ovat mm. kahvila- ja ravintolapalvelut, apteekki, parturi ja ruokakauppa.

Monelle lentoyhtiölle lähtöselvityksen voi nykyään tehdä jo etukäteen netin kautta – vaikka jo edellisenä iltana rauhassa kotoa käsin. Sitten voi vaan lampsia kentälle, tulostaa automaatista matkalaukkutägit, kiinnittää ne ja käydä jättämässä laukut bag drop -hihnalle. Lähtöselvityksen voi hoitaa monesti myös kentällä sillä samaisella automaatilla, ja tulostaa samalla niin matkaliput kuin matkalaukkutägitkin. Tämän koemme itse ehkäpä kätevimmäksi tavaksi.

Lähtöselvitystä varten kannattaa kuitenkin aina tsekata tarkimmat ohjeet suoraan siltä lentoyhtiöltä, jolla matkustaa – niissä on nimittäin eroja. Muun muassa lastenvaunujen osalta käytännöt vaihtelevat eri lentoyhtiöillä. Oman kokemuksemme mukaan suurin osa lentoyhtiöistä (Helsinki-Vantaalla ehkä jopa kaikki?) vaatii jättämään lastenvaunut ruumaan menevien matkatavaroiden kanssa samaan aikaan, yleensä erikoismatkatavaroiden hihnalle. Jotkut lentoyhtiöt antavat suojapussin lastenrattaille ilmaiseksi, joillekin siitä joutuu maksamaan jonkun summan. Markkinoilla on olemassa myös ainakin yhdet lastenrattaat, jotka pakkautuvat käsimatkatavaran kokoiseen pakettiin – ne saa ottaa mukaan koneeseen asti.

Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-2Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-15Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-14

Lentokentältä voi myös vuokrata Airpro Travel Serviceltä Airshells-suojapussin, jota Rimma onkin hyödyntänyt kerran matkalla Sveitsiin. Airshelliin mahtuu rattaiden lisäksi vaikka turvakaukalokin, joten varsinkin pikkuvauvan kanssa matkustaessa se on kyllä hintansa väärti. Airshell-pussi tulee vuokrata netistä jo etukäteen ja se maksaa noin 20€ viikoksi (seuraavat viikot 5€). Moniin vaunuihin on saatavilla oma suojalaukku, mutta Airpro Travel Service myy myös kertakäyttöisiä suojapusseja. He myös säilyttävät talvivaatteita, auton avaimia ja muita tärkeitä ei-mielellään-hukattavia tavaroita matkan ajan. Airpro Travel Service on auki 24/7 ja sijaitsee 2. terminaalin pohjakerroksessa.

Noh, jätettyäsi lastenrattaat ruumaan, seisot nyt sitten lähtöselvitystiskien edessä orastavat tuskanhikikarpalot otsallasi ja mietit, mihin ihmeeseen saat laitettua lapsen, kun rattaita ei ole enää saatavilla. Lastenrattaita ei saa lainaan vielä lähtöselvityksestä, vaan niitä on saatavilla vasta turvatarkastuksen jälkeen. Siksi suosittelemme lämpimästi kantoreppua/-liinaa lapsen kuljettamiseen turvatarkastusportille, mikäli lapsen omat jalat eivät vielä kanna. Niin, ja helposti kannettavia tai perässä vedettäviä lapsia eikun siis käsimatkatavaroita.

Turvatarkastus

Tämä lienee se osuus, mikä jännittää eniten lasten kanssa matkustavia – tai ainakin se herättää kaikkein eniten (lue: ihan hitokseen) kysymyksiä.

Kuinka paljon lapselle saa ottaa ruokaa mukaan lentokoneeseen? Pitääkö kaikki ruoka mahtua alle 100 ml pakkauksiin kuten kaikkien muiden nesteiden? Pitääkö ruuat pakata samoin kuin muut nesteet, eli yhden litran vetoiseen läpinäkyvään uudelleen suljettavaan pussiin? Saako lasta pitää kantorepussa/-liinassa kävellessään läpi turvatarkastuksesta? Voiko läpivalaisusta saada säteilyä? Uskallanko kävellä läpivalaisusta läpi jos olen raskaana? Entä saako lastenrattaat viedä läpi turvatarkastuksesta? Jos matkustan yksin, niin voinko lykätä lapsen turvatarkastajan syliin siksi aikaa, että saan riisuttua/puettua omat kengät/vyön/mitkäkaikki? Kuka vastaa, jos äiti saa hermoromahduksen jo ennen lähtöportille pääsyä?

Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-1 Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-3 Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-4

Huh, hengästyttää jo vähemmästäkin kysymystulvasta! Onneksi Finavian tyypit eivät näistä kavahtaneet, vaan selvittivät meille kaiken perinpohjaisesti.

Helsinki-Vantaalla (T2:ssa) on ensinnäkin olemassa lapsiperheiden oma turvatarkastusportti eli Family Gate, jota kannattaa hyödyntää lasten kanssa reissatessaan. Tällä portilla on vähän enemmän tilaa kuin muilla, ja muutamia helpottavia palveluja lapsiperheille. Turvatarkastuksen jälkeen on tosiaan saatavilla mm. lastenrattaita, joissa on turvavyöt, mutta rattaiden käyttö vaatii sen, että lapsi pystyy istumaan itse.

Lapselle saa ottaa lentokoneeseen mukaan ruokaa juuri niin paljon kuin uskoo pienokaisensa sitä matkan aikana tarvitsevan. Myöskään pakkausten kokoja ole rajoitettu: lapsen ruoka saa siis olla myös yli 100 ml pakkauksessa. Lapsen ruokia ei tarvitse pakata erikseen läpinäkyvään Minigrip-pussiin, mutta ne tulisi ottaa erilleen muista matkatavaroista eli laittaa läpivalaisuhihnalle omassa laatikossaan. Lapsen ruokia saatetaan myös tarkistaa erikoislaitteella, mutta ei hätää – tästä ei irtoa mitään säteilyä ruokiin. Laitteen ansiosta ruokapurkkeja tai -pusseja ei koskaan tarvitse avata turvatarkastuksessa.

Jos saavut nukkuva lapsi kantoliinassa turvatarkastukseen, sinua ei vaadita avaamaan kantoliinaa, mutta  tällöin sinulle saatetaan joutua tekemään lähempi turvatarkastus. Jos lapsi on hereillä, liina tulee purkaa tai kantoreppu riisua, ja voit vain kävellä läpivalaisulaitteesta lävitse lapsi sylissäsi. Läpivalaisulaite on täysin turvallinen kaikille, myös raskaana oleville.

Yksin lapsen kanssa matkustavalta loppuu monesti kädet kesken ja turvatarkastusportilla olisikin mukava saada lapsi hetkeksi johonkin, jotta saisi esim. riisuttua/puettua omat kenkänsä tai laitettua kantorepun takaisin päällensä. Tätä varten Helsinki-Vantaan lentokentällä on muutamia lasten syöttötuoleja, joihin istuvan lapsen voi laskea hetkeksi odottamaan. Joku turvatarkastaja voi toki myös tarjoutua ja olla halukas pitämään lastasi hetken sylissään, mutta velvollisuutta tähän ei virallisesti ole. (Monella heistä varmasti on kuitenkin tietyntyyppistä pelisilmää näissä tilanteissa.) Tähän asiaan liittyy mm. erilaisia vastuukysymyksiä, joiden ratkominen vaikkapa onnettomuuden sattuessa olisi haastavaa.

Turvatarkastuksesta kannattaa muuten muistaa poimia mukaan lapselle oma VIP-kaulanauha, tägi omaan käsimatkatavaraan sekä puuhavihkonen!

Ostokset ja ruokailu

Helsinki-Vantaalla on kymmenittäin laadukkaita ravintoloita, kahviloita ja kauppoja. Palveluihin turvatarkastuksen jälkeen lukeutuu myös apteekki. Muutamia hyviksi havaittuja lemppareita ravintolapuolella ovat Lauran mielestä ainakin Wine & View (portti 26) sekä Nordic Kitchen (portti 36) ja Rimman perheen kestosuosikkina mainittakoon terminaali 1:stä löytyvän Urban Food Marketin vegaaniset hummusleivät. Kaikissa lentokentällä olevissa ravintoloissa onnistuu lapsen omien ruokien lämmittäminen mikrossa, ja lähes kaikista ravintoloista löytyy lasten syöttötuolit. Helsinki Market -ravintolassa (portit 14-15) on lapsille jopa oma leikkinurkkaus! Myös Cafe Tori soveltuu hyvin perheille, eikä kannata unohtaa WHSmith-kioskien hyvää tarjontaa (sieltä saatavilla mm. meidän poikien suosikkeja: smoothiepusseja).

Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-9Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-6

Leikki- ja levähdyspaikat, imetys sekä hoitohuoneet

Helsinki-Vantaan lentokentällä on yllättävän monta leikkipaikkaa lapsille. Kid’s lounge by Reima -leikkihuoneita  (jotka on varustettu myös mikroilla!) löytyy Schengen-alueelta porteilta 16, 20 ja 30 sekä Non-Schengen alueelta portilta 28. Rauhallisia paikkoja imettämiseen voi etsiä hiljaisemmilta porttialueilta, joilta ei juuri silloin ole lähdössä lentoja – usein esim. porttialueet 11 ja 31x ovat hiljaisia.

Myös ihana kaikille avoin Kainuu-lounge portilla 31 oli upea paikka imettää vauvaa. Kodikkaassa loungessa on myös hyvin tilaa antaa taaperoiden purkaa vähän energiaa, sekä mainio kirjojen vaihtopiste! Loungesta lasten onnistui niin ikään bongailla lähteviä lentokoneita, mikä olikin meidän poikasten lempipuuhaa tutustumispäivän aikana.

Päikkäriajan tai pitkän koneenvaihdon yllättäessä Helsinki-Vantaalta löytyy myös unimunia, joihin testimme mukaan mahtuisi nukkumaan kyljelleen ihan mukavasti äiti 1-vuotiaan taaperoisen kanssa.

Kaikissa Helsinki-Vantaan lentoaseman wc-tiloissa on vaipanvaihtopiste: joko erillisessä hoitohuoneessa, yhdistettynä inva-wc:n kanssa tai tavallisen vessan yhteydessä hoitopöytänä. Puhtaanapidostakin saimme tietää, että wc:t siivotaan neljä kertaa päivässä ja lasten leikkihuoneet kahdesti. Päivän aikana tehdään myös tarkistuksia ja tarvittaessa siivotaan useammin.

Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-10 Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-12 Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-11Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-13

Passintarkastus ja matka lähtöportille

Käytännöllistä tai ei, kaikkein pienimmilläkin matkustajilla tulee nykyään olla omat passit. Pienempien lasten kanssa tulee kulkea aina manuaalisen passintarkastuksen läpi, sillä passintarkastusautomaatista ei voi lampsia läpi kantorepun kanssa. Isompi lapsi saa mennä automaattisesta passintarkatuksesta läpi, mutta pituusraja tähän on 130 cm. Automaatin läpi kuljetaan yksin, joten vanhemman on arvioitava uskaltaako lapsi käyttää automaattia itsenäisesti.

Tässä kohti lentokenttäseikkailua voit onnitella itseäsi. Olette selvinneet jo läpi lähtöselvityksen, pakanneet mahdolliset rattaat ja muut kapsäkit onnistuneesti kohti ruumaa, hikoilleet läpi turvatarkastuksen, tehneet viime hetken viihdykeostokset varsinaista lentomatkaa varten, selättäneet nälkäkiukun ja purkaneet pahimmat energiat leikkihuoneissa. Nyt jos koskaan kannattaa vielä hyödyntää lentokentän tilavat vessafasiliteetit ja hoitaa vaippabisnekset, jotta pääsette koneeseen kuivin kalsarein. Tosin ei kannata tuudittautua siihen, etteikö vauvan tai taaperon suoli toimisi lentokoneessa, sillä meidän perheiden pahimmat “nipat” on heitetty nimenomaan matkustamon puolella. Rimmalla oli aikoinaan  melkoinen tetris muutaman kuukauden ikäisen vauvan tuoreina vanhempina sovitella itsensä, jälkikasvunsa, siippansa ja kaikki vaipanvaihdon oheistarvikkeet alle yhden neliömetrin kokoiseen lentokonevessaan. Kannattaa siis pakata ainakin vauvan kanssa matkustaessa käsimatkatavaroihin mukaan vaihtovaatteet vähintäänkin lapselle, mutta myös itselle.

Avuksi kaikkeen: Helsinki Airport -app

Helsinki Airport -sovelluksella voi helpottaa elämäänsä jo ennen kuin saapuu kentälle. Sen kautta voi mm. tilata kahvila-annoksia mukaan etukäteen, ja noutaa tuotteet kahvilasta jonon ohitse. Tällöin ei tarvitse pelätä oman (heh heh) tai lapsen nälkäkiukun yllättävän. Myös pysäköintipaikan varaaminen ja reaaliaikaisten lentotietojen seuraaminen onnistuu appsin kautta. Tämän yhteistyön ansiosta mekin vasta löysimme kyseisen sovelluksen, mutta tutustuttuamme siihen olemme todenneet sen jäävän kyllä käyttöön!

Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-18Rimma_Little_Airport_Helsinki_lasten_kanssa_lentokentällä-5Laura_Finavia_Little_Airport_app

Vaikka lapsen kanssa reissaaminen on hieman työläämpää kuin aikusten kesken, ei sitä silti kannata pelätä liikaa. Kokemus tuo jossain vaiheessa varmuutta, ja hyvä valmistautuminen auttaa tässäkin asiassa – kuten kaikissa hieman pelottavissa hommissa. Toivottavasti tästä vinkkipaketista on teille joka tapauksessa hyötyä! Kysykäähän ihmeessä, mikäli jotain jäi tämän postauksen luettuanne vielä mietityttämään, ja tsekatkaa vielä Finavian omat Little Airport -sivut.

Eipä sitten muuta kuin hyvää perhematkaa! Niin, ja jos kaipaat vielä vinkkejä itse lentomatkaa varten, niin tsekkaa myös aiemmat postauksemme aiheeseen liittyen:

Kuusiviikkoinen vauva lentokoneessa – selviytymisvinkit vanhemmille by Laura sekä

Kuinka selvitä lentomatkasta taaperon kanssa by Rimma.