Kuinka tehdä maanantaista viikon paras päivä?

Retkeily
June 4, 2017

Yhteistyössä Partioaitta

Vaikka ei tekisikään sitä perinteistä maanantaista perjantaihin kasista neljään -tyyppistä työviikkoa, saattaa maanantai silti aina välillä tuntua semitakkuiselta päivältä. Rennon viikonlopun jäljiltä käynnistyminen uuteen (työ)viikkoon vaatii vähän tsemppausta, ja sen vuoksi alkuviikkoon kannattaakin järkätä jotain pientä kivaa – niin kuin esimerkiksi telttaretki kavereiden kanssa!

Meidän piti viime maanantaina lähteä melontaretkelle yön yli, mutta seurueestamme muutama joutui perumaan suunnitelmat. Päätimme yksissätuumin siirtää retkeä eteenpäin niin, että kaikki pääsisivät messiin. Illaksi oli kuitenkin jo järkätty lastenvahdit, tiskattu retkimukit ja pakattu teltta rinkkaan, joten jotain kivaa piti keksiä. Onneksi ystäväpiiriimme on kertynyt helposti mukaan yllytettäviä oman elämänsä eräpirkkoja, joten saimme helposti kasvatettua ex tempore -retkemme osallistujamäärää puolella. Sitä paitsi, eihän tällaisesta setistä yksinkertaisesti voisi jättäytyä väliin, vai mitä ootte mieltä: ystäväjengi, teltta ja Bodominjärvi.

Espoon Bodominjärvi kummittelee vielä tänäkin päivänä ihmisten mielessä lähinnä pelottavana paikkana, jossa voi pahimmassa tapauksessa päästä hengestään. Eikä mikään ihme, sillä eihän Bodominjärven järkyttävistä murhista ole kulunut vielä edes kovin kauaa – itse asiassa 57 vuotta tismalleen tänään. Viimeisimmän kerran selvittämättömäksi jäänyttä murhamysteeriä on puitu oikeudessa ja mediassa vuonna 2005, joten se on hyvinkin kirkkaana mielikuvissa ja lienee ensimmäinen mielleyhtymä, mikä suurimmalle osalle tulee Bodominjärvestä.

Todellisuudessa paikka ei kuitenkaan ole yhtään pelottava, päin vastoin. Jos ei tietäisi sen synkästä historiasta, voisi sitä luonnehtia varmasti yhdeksi pääkaupunkiseudun tunnelmallisimmista paikoista viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa kauniin luonnon ympäröimänä. Ja sitähän se onkin – ja siksi aivan loistokohde neljän ystävyksen maanantaimasiksen karkoitusretkelle!

Bodominjärven niemenkärkeen tallustaa tosi lyhyen matkan parkkipaikalta, joten sinne on helppo kantaa hieman hevimpikin leiriytymiskalusto mukanaan. Sijainnin hyvä puoli on myös se, että jos jotain sattuisi unohtumaan, voisi aina kipaista takaisin autolle, ja vaikka kauppaa asti täydentämään eväsvarastoja. Meillä oli kumminkin mukanamme kahvit, smoothiet, pähkinäsekoitukset ja raakakakut joiden voimin jaksaisimme sen illan fiilistellä kaunista alkukesän luontoa ja jauhaa aina niin ihania tyttöjen juttuja (ja niitähän riitti!).

Kasasimme teltan pystyyn kuvankauniille paikalle järvenrantaan ja puhalsimme makuualustoihin ilmat. Sullouduimme välillä telttaan lämmittelemään kylki kyljessä makuupussien alle kesäisen kolean viiman käydessä iltaa kohden liian viileäksi. Kevyistä toppahousuista ei olisi vieläkään ollut haittaa vaelluslegginsien päällä lämmittämässä paikoillaan pysyessään. Oi ihana Suomen kesä; kaunis mutta vähäluminen!

Tässä kohden tarinaa on pakko tunnustaa, että eihän meistä ollut tuolla tällä kertaa yöpyjiksi. Tiesimme jo telttaa pystyttäessämme, että tulisimme purkamaan sen pois vielä saman illan aikana. Mutta tiedättekö mitä? Telttaretken ei aina tarvitsekaan olla yön ylitse kestävä retki ollakseen mahtava telttaretki! Sanokoot HC-retkeilijät mitä sanovat, mutta meille tärkeimpiä asioita retkeilyssä on nimenoman se, että edes pääsee sinne luonnon ääreen pysähtymään hetkeksi – oli se hetki sitten tunnin, kolme tuntia tai vuorokauden mittainen.

Onneksi meidän supertilava kolmen hengen Frilufts-telttamme on lisäksi niin naurettavan nopea kasata ja purkaa, ettei siinä ehtinyt kauan nokat tuhista, kun maja oli pystyssä ja päästiin kiinni siihen tärkeimpään, eli ajanviettoon ystävien kesken. Niitä kiireettömiä hetkiä kuulumisten vaihtoon kun on nykyään tavallisessa arjessa aivan liian vähän.

Vaikka menneiden aikojen haamuihin emme tällä retkellä törmänneet, aiheutti silti yksi hieman yllättäen iholle lipunut valkea tulokas meissä kylmiä väreitä. Olimme koko tyttökööri lokoisasti teltan suojissa höpöttelemässä, kun metrin päästä oviaukosta alkoi näkyä vaaleiden siipien lepatusta. Emme onneksi ehtineet kirkaista säikähdyksestä spotatessamme yksinäisen ja kovin kesyn joutsenen pyrkivän telttaan sisään. Ilmeisesti meidän meininki näytti sen verran hauskalta, että seurueeseen olisi tehnyt mieli liittyä. Ja sitä se totta vie oli. Juuri sellainen merkityksellinen ja naurun täyteinen ilta, joka luonnon sekä ystävien rentouttavalla kombolla latasi näiden mutsien akut täyteen.

Se tuulisen aurinkoinen maanantai oli kuin olikin viikon paras päivä.

PS. Kiinnostaako retkeily lasten kanssa? Onko tuleva torstai-ilta vapaana? Sijaitsetko Helsingin tuntumassa? Jos vastaukset em. kysymyksiin ovat “Oi kyllä!” niin ilmoittauduhan kipin kapin mukaan meidän emännöimään klubi-iltaan Partioaitan Yrjönkadun myymälässä, mukaan mahtuu vielä!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply