Äidin oma öinen retki – Cumulus Meilahti

Kotimaanmatkailu
December 29, 2016

YhteistyössäCumulus City Meilahti Helsinki

Se ensimmäinen kerta aavistuksen jännitti ja hirvittikin. Kyllähän te tiedätte. Perhoset lepatteli vatsassa jo viikkoja ennen ennalta sovittua h-hetkeä. Miten kaikki sujuisi? Saanko minä nukutuksi? Saako lapsi nukutuksi? Entäpä sen isä? Entä jos poika (pojat) itkee koko yön äitiä?

Olimme mieheni kanssa päättäneet pojan toisen syntymäpäivän lähestyessä, että nyt voisi olla hyvä hetki kokeilla venyttää äidin ja pojan välistä napanuoraa pikkuisen pidemmäksi. Yöt meidän talossa ovat olleet todella rikkonaisia (kuten varmaan useimmissa muissakin pikkulapsiperheissä) pojan syntymästä saakka ja vasta nyt syksyn mittaan poika nukkui ensimmäiset koko yön mittaiset yöunensa. Näiden satunnaisten luksusöiden myötä aamuyön imetyshetket ovat jäänyt luontevasti pois, joten koin sekä itseni, että poikamme olevan valmis öiseen pesäeroon.

Seuraava kysymys koskikin mihin ihmeeseen lähtisin yöni viettämään. Menisinkö nukkumaan alakertaan patjalle, naapuriin liian upottavalle sohvalle vaiko ystävien nurkkiin? Vai menisinkö kuitenkin hotelliin? Lilluttelisin kylvyssä kaikessa rauhassa pitkän kaavan kautta, sukeltaisin yön tullen pehmoisiin lakanoihin, nautiskelisin kiireettömästi valmiista aamupalasta ja ehtisin juoda kahvini kerrankin kuumana. Ajatus alkoi kieltämättä houkutella, joten pyysin ystävääni Saria seuraneidiksi, ettei koko ilta ja yö menisi meikäläisen osalta kotiväen tekemisten miettimiseen. Että pärjääkö ne vai eikö ne pärjää, koska kyllähän äiti nyt on vaan niin korvaamaton, heh. Otin yhteyttä Helsingin Meilahdessa sijaitsevaan hotelli Cumulukseen, jonne lopulta rantauduimme itsenäisyyspäivän aattona.

cumulus-meilahti-helsinki-rimma-1cumulus-meilahti-1cumulus-meilahti-helsinki-rimma-19

Halusin päästä testaamaan uuden Cumuluksen palveluja, sillä olin kuullut heidän ravintolaansa sekä palvelutasoa kehuttavan vuolaasti mm. Palmuaseman Sannan toimesta. Odotin innolla, että näkisin hotellin pohjoismaisella raikkaudella sisustetut yleiset tilat, avarat huoneet ja valtavista ikkunoista levittäytyvän maiseman yli Helsingin kattojen. Vaikka olinkin tällä kertaa majoittumassa aikuisessa seurassa, kuulostivat keittonurkkauksella varustetut perhehuoneet sekä lasten leikkihuone omiin korviini mahtavilta. Lisäsyy hotellin valinnalle oli tietenkin myös sen sijainti, sillä olin asunut ennen mieheni tapaamista vuosia Töölössä ihan lähikulmilla. Oli jokseenkin nostalgista päästä lyhyeksi hetkeksi aikamatkalle viime vuosikymmenelle – aikaan ennen omaa perhettäni.

Kirjauduttuamme sisään hotelliin joulukuisena pakkaspäivänä päätimme lähteä heti ensimmäiseksi tutustumaan lähitienooseen. Niin Meilahden kalliot, Stadikka ja Helsingin jäähalli tapahtumineen, Töölönlahti kuin Helsingin keskustakin ovat joko lyhyen kävely- tai ratikkamatkan päässä Cumuluksesta. Koska halusimme kokea minilomallamme niin kaupungin sykkeen kuin palan luontoakin, suuntasimme ensimmäiseksi kävelylle Seurasaareen laskevan auringon saattelemina. Seurasaari on kuuluisa kesyistä oravistaan, joten olimme varanneet retkimielen lisäksi mukaan pussillisen maapähkinöitä pörröhäntiä ja pikkulintuja varten.

cumulus-meilahti-helsinki-rimma-2 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-3 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-4 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-5 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-6

Oli rentouttavaa päästä hengähtämään hetkeksi puiden katveeseen ja istuimmekin kuusikossa pitkät tovit metsäneläinten menoa ihmetellen. Useimmiten taaperon kanssa retkeillessä paikoillaan ei malteta pysytellä kovin montaa sekuntia, joten tällä kertaa meillä ei ollut kiire yhtään mihinkään. Oli aikaa fiilistellä ja imeä sisään kaikki luonnon äänet ja tuoksut. Sain myös kokea elämäni ensimmäistä kertaa sen, miten pikkulintu heiveröisine tikkukoipineen laskeutui sekunnin murto-osaksi kädelleni ja kuinka orava kurottautui nappaamaan sormistani itsellensä pähkinän. Voi liikutus. 

Taatusti mieleen jääneen Seurasaari-vierailun jälkeen päätimme vielä hypätä ratikkaan ja huristella keskustaan katsomaan Senaatintorin ja Tuomaan markkinoiden jouluista tunnelmaa. Väkeä oli mukavasti, kymmenissä pienissä kojuissa riitti hypisteltävää ja mäntyuutteella höystetty glögi lämmitti pakkasen puraisemaa olotilaa sopivasti. Pari tuntia kaupungilla riitti meille kotikissoille mainiosti, joten kellon lyödessä puoli yhdeksän olimme jo takaisin hotellilla peiton alle käpertyneinä. Perus-mummot liikenteessä. Kerrankin olisi ollut mahdollisuus lähteä ihan vaikka tyttöjen kesken rimpsalle, mutta nääh. Läppäri, karkkipussi, hotellin puhtaat valkeat lakanat ja kunnon yöunet vetivät tuplasti pidemmän korren.

cumulus-meilahti-helsinki-rimma-7 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-8 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-9 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-10 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-11 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-12

Ja niin aamu valkeni vielä kauniimpana, kuin edellinen ilta oli päättynyt. Heräsimme sopivasti sinisen hetken koitteeseen, jolloin aurinko alkoi luoda ensimmäisiä säteitään vaaleanpunaisena hehkuvan taivaanrannan ylle. Helsinki näytti jotenkin niin rauhalliselta ja kotoisalta ylhäältä käsin katsottuna, sillä olihan sentään 99. itsenäisyyspäivän aamu. Taputtelimme itseämme olalle tyytyväisinä päätökseemme mummoilla, sillä toisenlaisessa iltaskenaariossa aamun olotila olisi voinut olla jotain aivan muuta.

Kävimme syömässä maittavan ja runsaan aamiaisen hotellin Bistrossa, joimme ne kahvit kuumana ja sukelsimme takaisin peiton alle juuri sopivasti nähdäksemme auringon nousun horisonttia varjostaneen pilviverhon takaa. Näky oli huikea. Katselimme silmät hämmästyksestä suurina, kuinka aurinko värjäsi pääkaupunkimme katot kaikilla punaisen eri sävyillä. Mikä tuuri, että useiden sateisten viikkojen jälkeen juuri vierailumme aikana sää oli täysin kirkas ja lämpötila reippaasti pakkasen puolella, vaikka se ehkä tarkoittikin sitä, ettei Helsingissä ollut jouluna lunta. Hyvä tuuri kun ei vaan voi säiden osalta jatkua loputtomiin.

cumulus-meilahti-helsinki-rimma-13 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-14 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-15 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-16 cumulus-meilahti-helsinki-rimma-18

Mutta miten se ensimmäinen yö erossa lapsesta sitten lopulta sujui? Kieltämättä oli outoa yrittää saada unenpäästä kiinni ilman kylkeen käpertynyttä pientä möykkyäni, mutta nukuin kuitenkin ihan yllättävän hyvin. Onneksi Sari oli seurana.

Sen sijaan poika oli kuorsannut isänsä kainalossa yhdet elämänsä parhaista yöunista. Ja hyvä niin. Rohkenen siis lähteä viettämään öisiä retkiäni ilman lasta joskus toistekin sopivan tilaisuuden tullessa kohdalle. Vaikka perhe on tietysti se maailman tärkein, niin ainakaan tämä äiti ei pistä pahakseen, jos aika-ajoin on tarjolla näitä omia pieniä minä itse-hetkiä.

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Martina December 30, 2016 at 12:50

    Minä itse -hetket on niin tärkeitä, vaikka perheen kanssa onkin ihaninta. Me ollaan juuri suunnittelemassa tyttöjen yhden yön reissua Tallinnaan ja vaikka nyt jo tuntuu kummallinen ikävän möykky rinnassa, niin tiedän että tyttöjen reissu tekee äiti-ihmiselle niin hyvää ja pikkubloggaaja pärjää varmasti hyvin isänsä kanssa kotona. On sitä paitsi ihana antaa myös Henkalle kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa. Minä kun kuitenkin vietän aikaa pienen kanssa 24/7 ja omin hänet usein itselleni, vaikka Henkka olisikin kotona. Äidin omat hetket ovat siis oikeastaan win-win-win tilanne, jossa koko perhe voittaa. 🙂

    • Reply Rimma December 31, 2016 at 11:38

      Oot kyllä ihan asian ytimessä! Meillä meni myös ensimmäinen vuosi aikalailla siten, että vauva oli omasta tahdostaan kiinni mussa aina, kun olin kotona (äitin poika), mutta nykyään myös isi on yhtä ihana hänen mielestään 🙂 Tämä kyllä helpottaa ihan jo arkeakin älyttömästi, kun pääsen iltaisin helpommin lähtemään tallille, tekemään töitä tai tapaamaan ystäviä. Ihana juttu, että teilläkin homma toimii nuin hienosti! 🙂 Ja tuo Tallinnan-reissu kuulostaa ihan mahtavalta! Nautit varmasti, vaikka tiedän, että välillä tulee niitä ikävän hetkiä <3 Minullakin on ensimmäinen viikonlopun mittainen reissu YKSIN tulossa helmikuussa Lappiin, jota odotan kyllä sekä innolla että kauhulla! 😀

  • Reply Erika December 30, 2016 at 14:49

    Helsinkikin osaa olla nätti kaupunki! 🙂

    • Reply Rimma December 31, 2016 at 11:39

      No niin osaa! 🙂 Tuo auringonnousu hotellin ikkunasta oli kyllä ihan taikaa. Toivottavasti päästään vielä joskus kokemaan ne perhehuoneet! Ois meidän porukalle aika ässä.

    Leave a Reply