Kuumottava automatka yli Sveitsin Alppien

Eurooppa, Lapsiperhe matkustaa
July 18, 2016

Tiedättekö miksi me pidämme niin älyttömän paljon automatkailusta? No esimerkiksi siksi, ettei se ole aina se pelkkä määränpää joka kiehtoo, vaan myös matka itsessään. Autolla liikkumisen hienous onkin mielestämme se, että voit määrittää itse etenemistahdin ja stopata ihastelemaan vaikka niitä henkeäsalpaavia vuoristomaisemia just silloin, kun siltä tuntuu. Toki meidän perheen tapauksessa pysähdyksiä tulee melkoisen paljon myös silloin, kun pikkumiehelle alkaa turvaistuimessa köytettynä olo piisata ja pitää päästä jaloittelemaan. Matkantekoon varataankin nykyään tuplasti enemmän aikaa, kuin ennen lasta kaksin reissatessamme ja muutenkin koitamme ajoittaa lähdöt pojan päiväunia silmällä pitäen ja myös ajomatkat on pilkottu paljon pienempiin palasiin.

Kun olimme pari viikkoa sitten lähdössä Zürichistä ajelemaan kohti eteläistä Sveitsiä, meillä oli valittavanamme muutama eri reittivaihtoehto. Yksi oli vähän pidempi, mutta ylitettävänä ei olisi niin kiemuraisia vuoristoteitä. Toinen vaihtoehto piti sisällään junamatkan vuorijonon alitse ja maksoi tietysti sveitsiläisittäin mansikoita. Kolmas, Furkapass, ylittäisi edellä mainitun tönkyrän ja vaikutti 1960-luvun alkupuoliskolla kuvatun James Bondin perusteella melkoisen kuumottavalta valinnalta. Niinpä valitsimme reiteistä neljännen, Grimsel Passin, joka kiemurtelisi 2.164 metrin korkeudessa yli Bernin Alppien, mutta vaikutti aavistuksen helpommalta ja tiet parempi kuntoisilta, kuin vaihtoehto numero kolme. Ja niinhän se olikin.

Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-2 Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-4 Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-15 Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-5 Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-14

Ehkä saatatte muistaakin minun kärsineen joskus korkeanpaikankammosta, joka on vuosien varrella onneksi alkanut helpottaa uhmattuani pääparkaani tarpeeksi monta kertaa milloin vuorille kavuten, Baganin temppelien päällä keikkuen tai juurikin näitä nimenomaisia kiemurateitä körötellen. Grimsel Pass oli kuitenkin minunkin mielestäni suhteellisen helppo ja rento reitti, eikä kertaakaan edes pahemmin kuumotellut, vaikka pudotukset olivat välillä aikamoisia.

Reitin varrella 1.932 metrin hujakoilla lepää kirkasvetinen patojärvi Grimselsee, jonka laitamilla sijaitsevissa majoituslaitoksissa olisi mielenkiintoista joskus yöpyä. Tosin epäilen niiden hintojen karkaavan melko kauas meidän lompakon ulottumattomiin. Reitillä oli etenkin ylempänä lunta vielä melkoisen paljon ja lämpötilakin romahti lähes 15 asteella laakson hellelukemista, joten yläilmoissa sai kiskaista sandaalien rinnalle kevyttoppatakkia päälle.

Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-6 Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-7Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-3 Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-10 Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-8 Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-11 Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-9 Grimselpass Furkapass Alpit Switzerland Sveitsi-13

Entäpäs se paluumatka sitten? Noh silloin valitsimme ylempänä linkkaamastani Bondista tutun 2,5 kilometrin korkeudessa ja Rhônen jäätikön laitamilla kiemurtelevan Furkapassin, joka oli sanalla sanoen ihan järkyttävä. En ole koskaan aiemmin pelännyt Janin kyydissä, mutta 20 kilometrin tuntivauhdista huolimatta on pakko myöntää, että pelotti niin että meinasi taju lähteä. Luojan kiitos ratissa oli tuttu kuski, eikä joku reikäpää, kuten joskus muinoin Sumatran ja Myanmarin vuoristoteillä. Minulla ei ole reitiltä ainuttakaan kuvaa nuita lehmäotoksia lukuunottamatta, sillä puristin kädet hikisinä lähes koko matkan käsillä mistä ikinä kiinni sain ja toivoin, ettei autosta pettäisi jarrut. Tietä ei todennäköisesti ollut kunnostettu sitten vuonna 1964 kuvatun Bondin, sillä pahimmista mutkista ja jyrkimmistä pudotuksista saattoi puuttua kokonaan kaiteen virkaa ajavat pikkuiset betoniporsaat ja tie itsessään oli niin kapea, että siinä ei paljon vastaantulijoita väistelty. Ai että, vieläkin kuumottaa kun muistelen kokemusta.

Mutta summasummarum. Molemmat ylitykset olivat ihan oikeasti mielettömän upeita – jos siis uskalsi katsoa – ja joiden ajamista voin lämmöllä suositella ainakin kaikille vähemmän heikkohermoisille.

Löytyykö teiltä kuinka kuumottavia vuoristotie kokemuksia? 

You Might Also Like

14 Comments

  • Reply Henna /suurin onni July 18, 2016 at 21:43

    Hehee! Kyllähän niitä kuumottavia autoreissuja riittää meikäläisellä takataskussa kaikenlaisia 😀 Intian vuoristosta on jäänyt ehkä kaikkein villeimmät muistot. Siitä pitäisikin kirjoittaa oma postauksensa joskus. Mutta kyllä esim. Norjassakin osataan. Vaikka tiet ovat hyvässä kunnossa, niin jossain pohjoisessa ainakin tielle mahtui vain yksi auto ja sitten säännöllisin väliajoin oli sellaisia ohitusslotteja. Paikalliset vaan ajoivat niitä hyvin mutkaisia teitä niin tuhatta ja sataa, että koko ajan hirvitti tuleeko kohta kolari. Mutta kyllä tuollaisten maisemien vuoksi kärsii pientä jännitystäkin 🙂

    • Reply Rimma July 20, 2016 at 12:28

      Voin kuvitella, että sulta kans löytyy näitä kuumotuksia! Ja pahimpia ei todellakaan ole nämä, joissa on itse kuitenkin ratissa vaikka tiet olis miten jyrkkiä! Ehei, pahimpia on taatusti ne missä joudut vaan toivoa, ettei kaistapäinen eri kieltä puhuva kuski pysyy autoineen tiellä 😀

  • Reply Juuli July 19, 2016 at 12:42

    Samoissa maisemissa tuli autoiltua muutama viikko sitten. Minua ei tosin auton kyydissä hirvittänyt, vaan katselin silmät ymmyrkäisiniä upeita maisemia. Ah Sveitsi, tavoitteena olisi siirtää elämä sinne 1-3 vuoden kuluessa 🙂

    • Reply Rimma July 20, 2016 at 12:28

      Menittekö tekin Furkapassin yli? Siis minusta se oli ihan järkyttävä tie 😀 Voi apua. En ehkä lähtis sinne enää uudestaan, kun niin jännitti. Mutta kuulostaapas hyvältä nuo teidän tulevaisuudensuunnitelmat! 🙂 Sveitsi on <3

      • Reply Juuli July 21, 2016 at 07:34

        Joo, juuri siellä mekin ajeltiin 🙂 Menomatkalla Italian puolelle ylitettiin St. Moritz ja takaisin Luganon ja Luzernin kautta. Oletko muuten käynyt Gadmenissa, Trift Glacierissa? Siellä on aivan älyttömän upea riippusilta (ei tosin korkeapaikan kammoisille! 😀 ), ja muutenkin todella kauniit maisemat. Googlaa Trift Bridge Gadmen, mikäli ei ole tuttu.

        • Reply Rimma July 26, 2016 at 15:54

          Nuo Italian puolelle ylitykset on itsellekin tuttuja, mutta tuosta sillasta ei ole kuullutkaan! Selkeästi ensi Sveitsin reissulle on nyt sitten ainakin yksi must see-kohde selvillä 😀 Kiitos!

  • Reply Veera July 22, 2016 at 22:39

    Kiitos taas ihanasta postauksesta! Me palasimme eilen Euroopasta autoreissulta. Matka oli ensimmäinen isompi, jonka teimme omalla autolla. Ja kyllä, vuoristotiet tulivat tälle korkeanpaikan kammoiselle hyvinkin tutuiksi ja pienen alkupaniikin jälkeen opin jopa niistä nauttimaan! Muistan Sveitsiin saavuttuamme kommentoineeni miehelleni ” Kato, miten nuo autot uskaltavat ajaa tuolla ylhäällä!” ja tajunneeni samalla hetkellä, että sitä tietähän meidänkin reittimme kulkisi 😂. Unohtumattomista reiteistä tällä reissulla mieleen jäivät etenkin Sveitsistä Italiaan kulkeva tie (siitä ei otettu yhtään kuvaa, kun pelotti niin perskuleesti), Dolomiittien vuoristotiet ja tietenkin vertaansa vailla oleva High Alpine road. Oli kyllä etuoikeutettu olo, kun sai istua vain ihailemassa maisemia, kun mies ajoi. Kenenkään toisen kyytiin en varmaan olisi uskaltautunutkaan. Ps: Mieheni jäi ihan koukkuun noilla vuoristoteillä ajeluun. Pitää siis pitää huolta ettei hän nää tätä postausta. On nimittäin sen verran extremehakuinen, että muutoin seuraavalla reissulla ollaan todellakin ajamassa tuota Bond -tietä…

    • Reply Rimma July 26, 2016 at 15:57

      Hahahah voi ei 😀 Tiiätkö aika samoja tuntemuksia oli täällä, kun äitini sanoi Furkapassin lähestyessä, että ei kait meidän tarvi ajaa tonne ylös? Oltiin miehen kanssa että ehei nyt sentään, mutta kuinka kävikään 😀 Me ollaan myös menty Italian puolelta Sveitsiin jotain ihan järkyttävää tietä joku vuosi takaperin, joten voi olla että satuttiin samalle kammotukselle! Huh huh. Ihan huikea loma varmasti teillä takana! 🙂

  • Reply Inka Khanji July 24, 2016 at 07:27

    Aiivan järkyttävän upeita kuvia!!! Sun kuvat on aivan mahtavia aina, mutta nää jotenkin sykähdytti vielä aivan omalla tavallaan. Mitkä maisemat!!!

    Ja hei, ylävitskat korkean paikan kammon pikkuhiljaiselle tai ainakin hetkittäiselle helpottamiselle. Ei oo kovempaa voittajafiilistä kuin tajuta, että tuossa olisin voinut pelätä, mutta enpä pelännyt. Hyvä Rimma!!!

    • Reply Rimma July 26, 2016 at 15:59

      Kiitos muru! Maisemat oli kyllä ihan vertaansa vailla <3 Siis oon ite kans ihan jee jee, kun enää korkeat paikat ei kammota niin paljon! Kyllä edelleen jotkut järkyt kävelysillat (niinkuin tuolla ylempänä mainittu Trift Bridge Gadmen) vaikuttavat sen verran kauheilta, että tuskin uskallan mennä yli, tai jos uskallan niin oon kyllä todella ylpeä itsestäni 😀

  • Reply Sunna July 29, 2016 at 23:07

    Voi ei mikä Sveitsi-ikävä iskee! 4 kuukautta tuossa massa oli aivan liian lyhyt aika, ehkä teen comebackin sitten, kun pääsen Geneveen tärkeisiin diplomaattihommiin kymmenen vuoden päästä 😉 Olet aivan uskomattoman taitava kuvaaja.

    Jos tämä nyt edes vähän lievittäisi kauhukokemustasi: päätimme alittaa nuo vuoret matkalla Zurichistä Milanoon viime kesänä. Noh, kottero hajosi puoli kilometriä ennen 16 kilometrin mittaista Gotthardtunnelia, ja jouduimme odottamaan korjaajaa ensin tunnin ennen tunnelia, sitten kaksi tuntia tunnelin jälkeen, kun auto prakasi taas. Aivan painajaismainen reissu ja törkeä kuumotus, kun pelkäsimme, että auto leviäisi tunneliin ja tukehtuisimme siellä pakokaasuun. Never again!

  • Reply Klein Matterhorn: vuorilla lähes neljän kilometrin korkeudessa - RIMMA + LAURA -matkablogiRIMMA + LAURA -matkablogi October 24, 2016 at 21:17

    […] yhdessä tuumin pelkomme. Kerroinkin teille aiemmin tiivistelmän reissustamme sekä kokemuksia kuumottavasta matkastamme pitkin kiemuraisia vuoristoteitä Zürichistä Zermattiin ja takaisin. Ja nyt pääsemme […]

  • Reply Hateju May 5, 2017 at 18:22

    Kesällä ajellaan zel am zee, cortina, Bormio yms reissu alpeilla.
    Joku kotkanpesä voisi olla matkalla myös.
    Saapa nähdä millaista on joutuuko käymään uudestaan.
    En ole ennemmin omalla autolla alpeille eksynyt.
    Lähdetään 4 auton karavaanilla reissuun.

  • Leave a Reply