IGTT: Suomalainen sielunmaisema

Kotimaanmatkailu, Lapsiperhe matkustaa
June 2, 2016

Tiedätkö mitä tarkoittaa sielunmaisema? Uskon että tiedät ja samantien mieleen ehkä nouseekin kuva siitä omasta sielunmaisemasta, oli se sitten autiolla hiekkarannalla palmujen katveessa, suurkaupungin kuumassa sykkeessä tai napajäätikön loputtomassa valkeudessa. Oli pakko kaivaa ihan sanakirja esiin selvittääkseni mitä se sanatarkasti tarkoittaa ja kirjan mukaan sielunmaisema on kuvaus sielunelämän, mielikuvien ja mielialan yleissävyistä. Minua melkein nauratti, kun ystäväni Inka kommentoi tähän Pohjois-Italian vuoria ja järviä vilisevään postaukseen, että näkymät ovat hänen silmiinsä just sellaista minun sielunmaisemaani. Ja kuinka oikeassa hän olikaan! Rakastan vuoria ja niiden majesteettisia huippuja, jotka saavat meidät ihmiset tuntumaan kovin mitättömiltä. Rakastan vuorien kainalossa turkoosina kimmeltäviä järviä ja sitä tunnetta, kun saa vetäistä keuhkot täyteen raikasta vuoristoilmaa ja oikein tuntea se rauha ja hiljaisuus.

Mutta millainen sitten on suomalainen sielunmaisema? Anna kun arvaan. Korkealta harjulta tai kumpareelta avautuva näkymä yli järvien ja metsien todennäköisesti auringonlaskun aikaan. Menikö edes lähelle? Oma suomalainen sielunmaisemani ei kovinkaan paljon poikkea tästä meidän dna:han painautuneesta maisemakuvasta. Minun pohjoiseen sielunmaisemaani kuuluvat peilityyni järvi lapsuuden maisemissa, kutsuvan lämpöinen isän rakentama rantasauna, korkeuksiin nousevat tutut havupuut, oma maailman tärkein perhe ja vedenpinnan eri sävyihin maalaava auringonlasku.

Auringonlasku sunset mökki suomi finland-3 Auringonlasku sunset mökki suomi finland-2Pojat ja puuAuringonlasku sunset mökki suomi finland-4 Pulla ja Onni-1

Ja arvatkaapas missä minä tällä hetkellä olen ja tätä postausta teille kirjoitan? No juurikin tässä minun sielunmaisemassani pohjoisessa. Täällä missä on minun juuret ja jonne toivon poikammekin edes osittain juurtuvan. Enää ei ole helle, mutta järvi on tyyni ja sisällä lämmin olo. En voisi olla yhtään onnellisempi.

Millainen on sinun suomalainen sielunmaisemasi?

*****

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -kampanjaa, jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Jaa oma Instagram ja matkailu -aiheinen postauksesi alla olevasta linkistä. Instagram Travel Thursdayhin voit osallistua RIMMA+LAURA -matkablogin, Travelloverblogin, tai Muru Moun kautta. Voit lisätä linkkisi mihin tahansa näistä blogeista, ja se näkyy kaikissa. Muista lisätä postaukseesi linkki vähintään yhteen näistä emoblogeista ja kertoa, että osallistut IGTT-kamppikseen. Tarkempia ohjeita saat täältä. Muistathan myös lukea toisten juttuja, osallistua keskusteluun ja tykkäillä muiden mukana olevien kuvista Instagramissa sekä jakaa kuviasi #IGTT- tai #igtravelthursday-tunnisteella. Meidät löydät Instasta nimillä @laurarumbin ja @rimmanen sekä blogimme nimellä @rimmalaura. Kurkkaa myös @adventuringmoms.


You Might Also Like

34 Comments

  • Reply Laura/My post-University life June 2, 2016 at 11:45

    Niinpä, kyllä se minun suomalainen sielunmaisemakin on se suomalainen järvi, sauna, vihreät pellot ja ennenkaikkea koti. Näin kesän alussa huomaan kaipaavani aina eniten Suomeen ja en malta odottaa että pääsen kohta sinne kesälomalle!

    • Reply Rimma June 4, 2016 at 22:57

      Voi mä niin ymmärrän sua! Onneksi siis kohta alkaa loma ja pääset kotiin. Mikäs sen ihanampaa, kuin Suomen kesä <3

  • Reply Eevi / Rento matkablogi June 2, 2016 at 12:20

    Ihana tuo ylin kuva, se on kuin maalaus!
    Mulle suomalaista sielunmaisemaa on vaikka missä. Se on auringonlaskua järvellä, rantakoivuja, puusaunaa, mutta myös kimmeltäviä hankia ja torivilinää. Aika mainio tämä meidän kotimaa, pitää vain muistaa katsoa sitä oikeasta vinkkelistä. Ihanaa kesää!

    • Reply Rimma June 4, 2016 at 22:58

      Kiitos Eevi! Ja olet kyllä ihan oikeassa. Täällä riittää niin paljon nähtävää ja koettavaa sekä just tuota “suomalaisuutta”, kun osaa oikein katsoa 🙂 Ihanaa kesää sullekin!

  • Reply Erika June 2, 2016 at 13:08

    Luulen, että oma sielunmaisemani ei ole järvimaisema, vaikka siitä pidänkin. Luulen, että se on enemmänkin lappimainen tunnelma: korkealla harjulla metsän keskellä olisi hyvä olla.

    • Reply Rimma June 4, 2016 at 22:59

      Tiiätkö, ei kuulosta yhtään hullummalta! Se voisi olla myös yksi omista sielunmaisemistani 🙂

  • Reply Tanja/Levoton Matkailija June 2, 2016 at 14:16

    Mun suomalainen sielunmaisema on vähän erilainen, toki järvimaisema auringonlaskun aikaan tulee hyvänä kakkosena 🙂 Mulle suomalainen sielunmaisema on luminen talvimaisema, aurinkoinen ja kaunis talvisää jossain keskellä ei mitään.

    • Reply Rimma June 4, 2016 at 23:00

      Kuvailit juuri täydellisen talvipäivän. Ai että. Kyllä talvessakin on, tottakai, se oma taikansa! 🙂

  • Reply Saana | Live now – dream later June 2, 2016 at 15:53

    Näistä kuvista jokainen voisi kuvastaa mun sielunmaisemaa! 🙂 Niitä on niin monenlaisia. Auringonlasku merenrannassa, Vanhan Rauman värikkäät puutalot ja mukulakivikadut, Kolin vaarojen laelta avautuvat lumimaisemat, keltaisia kantarelleja pursuileva metsäpolku… Tosin tällä hetkellä tuijottelen rikkaruohoista rehottavaa ylipitkää pihanurmikkoa, joka vaatisi lievää siistimistä. No, tavallaan se on sielunmaisema sekin, kai. Oma piha, oma murhe! 😀

    • Reply Rimma June 4, 2016 at 23:06

      Ihania mielikuvia heräsi nuista sun luettelemista maisemista! Ah. Mulle on herännyt jokin pakottava tarve päästä Kolille ja toivottavasti saadaan se kesälomalla toteutettua. Tsemppiä rikkaruohojen kanssa painimiseen 😀

  • Reply PeikeK | Ympäri maailmaa June 2, 2016 at 16:02

    Se kesäinen järvimaisema taitaa aika korkealla olla minullakin. Toisaalta myös tuo lumi on itseäni kovasti lähellä, näin talviurheilua harrastavana. Ne Kuusamon alueen tykkylumipuut on kyllä <3 Että pahan pistit!

    • Reply Rimma June 5, 2016 at 17:40

      I feel you! Tykkilumipuut <3

  • Reply Henna /suurin onni June 2, 2016 at 20:05

    Pohdimme tätä mieheni kanssa äskettäin reissulla, kun ajelimme kivisen autiomaan läpi, jota molemmat pitivät kauniina, mutta kummastakaan se ei tuntunut “omalta”. Minun sielunmaisemani on vuorten sijaan tyrskyävä meri, ja se sellainen kotisielunmaisema on ehdottomasti järvimaisema, mutta laiturinnokasta katsottuna 🙂 Jännä juttu, sillä olen kuitenkin kasvanut meren rannalla, mutta silti järvimaisema tuo kodin enemmän mieleen. Huomasimme muuten ensi kertaa Afrikassa matkustaessa, että joku niissä punamultaisissa teissä ja savannimaisemassa tuntui todella omalta, vaikka ensi kertaa sellaista näimme. Taitaa olla sekin maisema koodattuna tuonne perimäämme, niillä seuduilla kun on ihmislajin alkukoti ♥

    • Reply Rimma June 5, 2016 at 21:33

      Aika hauska ajatus muuten tuo, että mitä kirjoitit punamultaisista savannimaisemista! Olet varmasti oikeassa <3

  • Reply Lotta | Watia.fi June 3, 2016 at 10:46

    Nytkin järven rannalla laineiden liplatusta kuunnellessani voisin sanoa, että sielunmaisemani on juuri tässä. Suomi on upea, varsinkin näin kesäisin. Ehkä juuri siksi tämä kesä niin iskee, kun se on niin lyhyt. Tänä vuonna olemme tosin saaneet ihanasta kesästä nauttia jo pitkään, vaikka kesäkuu vasta alkoi.

    • Reply Rimma June 5, 2016 at 21:35

      Oijoi, järvi ja laineiden liplatus! Ihan täydellistä. Tuo on ihan totta, että ehkä kesä on meistä monelle siksi niin tärkeä, kun se on lyhyt aika vuodesta vain. Toukokuu oli kyllä harvinaisen upea! Toivotaan, että kesäkuussakin saataisiin nauttia lämmöstä 🙂

  • Reply Marikaw June 3, 2016 at 20:35

    Luulen että mäkin löydän oman suomalaisen sielunmaisemani järveltä. Joko rannalta tai sitten veneillessä. Tyyni järvi tuo jotenkin rauhallisen olon itsellekin.

    • Reply Rimma June 5, 2016 at 21:35

      Amen! Ihan veit sanat suustani.

  • Reply Kohteena maailma / Rami June 3, 2016 at 23:37

    No mistäpä muualta sitä tätä kommentoin kuin järven rannalta saunan jälkeen. Latasimpa saunasta kuvan Instagrammiin lyhyellä tekstillä “Sauna – sen tietää vain, yksin suomalainen” 🙂

    • Reply Rimma June 5, 2016 at 21:36

      Minä en ole mikään kova saunoja, mutta mökillä järven rannassa on ihan pakko joka kerta löylytellä puusaunassa joka ilta. Joten oi kyllä, komppaan! 🙂

  • Reply Kthetraveller June 4, 2016 at 07:58

    Oih, melkoisen samanlainen suomalainen sielunmaisema minullakin on. Järvet rulaa. Alue menee kyllä enemmän Itä-Suomen puolelle. Voisin nauttia pitkiäkin aikoja laiturilla ja toljotella maisemia, nuuskutella raitista ilmaa.

    • Reply Rimma June 5, 2016 at 21:37

      Järvet todellakin rulaa! Ja mikä niissä laitureissa onkaan, koska siellä todellakin viihtyisi vaikka koko päivän 🙂

  • Reply Anniina June 4, 2016 at 09:45

    Kyllä se mullekin on kesäinen järvimaisema, ilta-auringon aikaan rannalta katsottuna <3

  • Reply Inka June 4, 2016 at 10:14

    Huhhei, miten upeita maisemia, ja kuvia!! Tätä on suomalaisuus parhaimmillaan, omasta luonnosta arvostamista ja sen äärellä hiljentymistä. Oon niin ylpeä, että saan tuntea sunkaltaisia ihmisiä jotka levittää sitä ilosanomaa täydestä rakkaudesta.

    Mun oma suomalainen sielunmaisema on hyvin samankaltainen kuin muilla, ja sijoittuu tuonne omille rakkaille kotinurkille pohjoiseen. Mikä oliskaan sen parempaa?

    • Reply Rimma June 5, 2016 at 21:38

      Ihana Inka! <3 Kotikulmat, ne on ne parhaat ja rakkaimmat, tietenkin!

  • Reply sonjanette | FIFTYFIFTY June 4, 2016 at 18:19

    Ihana idea postaukselle. 🙂 Kyllähän sitä tulee heti ensimmäisenä mieleen, että suomalainen sielunmaisema on se järvi. Mutta jos mietin omaani, niin se tuntuu melkein olevan vehreä koivikko jossain täällä Etelä-Suomessa. Tai vastaavasti vehreä niitty, joka versoaa koiranputkia. Ne tuntuvat kovin kesäisiltä ja läheisiltä, en ole kasvanut järvien ympäröimänä.

    • Reply Rimma June 5, 2016 at 21:39

      Oi kyllä kelpaisi itsellenikin sielunmaisemaksi laskevan auringon kultaisella valolla värjätty koivikko tai kukkiva pelto. Ihania mielikuvia! 🙂

  • Reply Terhi / Muru Mou June 4, 2016 at 18:45

    Kyllä minunkin sielunmaisema on ehdottomasti Suomen valoisa kesäyö järven rannalla, laiturinnokassa.
    Mutta entäpäs jos vuodenajat olisivatkin toisinpäin; kesä olisi pitkä ja talvi vain parin, kolmen kuukauden mittainen. Vaikuttaisikohan se meidän suomalaisten sielunmaisemaan?

    • Reply Rimma June 5, 2016 at 21:39

      Varmasti vaikuttaisi! Sitähän sitä aina kaipaa, jota ei saa 🙂 Tai näin voisi äkkiseltään kuvitella. On talvikin ihana. Sais olla vain vähän lyhyempi 😀

  • Reply Anna K. June 5, 2016 at 21:27

    Oi mitä kuvia! Sielunmaisema.. miulle se on havumetsä sammalmättäineen ja mustikanvarpuineen<3

    • Reply Rimma June 5, 2016 at 21:41

      Ei mikään huono sielunmaisema se <3 Suomi!! <3

  • Reply sarsa / Pohjoistuuli puhaltaa June 6, 2016 at 19:36

    Mun sielunmaisema on kalliot, kallioinen mäntykangas, jossa kasvaa kanervia. Tämä on perua lapsuuteni kotimaisemista, missä järveä ei ihan lähellä ollut – tai vettä muutenkaan. Toinen myöhäisempi sielunmaisema on rantakallio järven tai meren rannalla. Eli siis kallio, sijaintipaikasta viis ; )

  • Reply Annika | Travellover June 18, 2016 at 21:41

    Hassua, mutta minulla ei oikeastaan ole suomalaista sielunmaisemaa. Luulen, että se alkaa syntyä jo lapsuudessa paikoissa, joissa viettää paljon aikaa tai joihin liittyy muistoja. Minulla ei ole sellaista. Niitä maisemia, joissa minun on hyvä olla, on kertynyt matkan varrella vaikka missä, mutta ehkä ne eivät ole sielunmaisemia. Esimerkiksi postauksen kuvat ovat minusta upeita, mutta ne ovat upeita kuvina, eivät siksi, että herättäisivät minussa tunteita.

  • Leave a Reply