Neljä kuukautta sitten alkoi elämäni paras matka

Muuta kuin matkailua
April 22, 2016
vauva 4kk

Eilen täytti jo neljä kuukautta päivieni auringonpaiste ja iltojeni ihmetys, tämänastisen elämäni paras opettaja ja ohjaaja; tuo pieni, silkinpehmeän ihon ja suloisen pyöreät posket omistava poika, jonka silmät tuikkivat kuin tuhannet tähdet taivaalla. Poika, jonka katse tuntuu porautuvan minusta lävitse, syvemmälle kuin kenenkään katse koskaan aiemmin. Miten niin pieni ja tietämätön olento voikaan katseellaan viestittää niin suurta viisautta, rakkautta ja lämpöä?

Nyt vasta olen ymmärtänyt mitä se tarkoittaa, kun joku voi hymyllään valaista koko huoneen, ja kuinka syvällä sydämensä perimmäisimmissäkin sopukoissa voi tuntea uskomatonta rakkautta. Sellaista kaikkivoipaa äidinrakkautta, joka saa minut tekemään kaiken minkä vain ikinä voin, jotta pienellä ei olisi ikinä paha mieli. Ja sitten kun on, niin sydänhän särkyy.

vauva 4kk vauva 4kkvauva 4kk

Onneksi tämä elämäämme ilostuttamaan saapunut tyyppi on suurimman osan ajasta hyvällä tuulella ja silminnähden tyytyväinen elämäänsä. Ja kaikki maailman ongelmat ratkeavat yleensä sillä, että pääsee syliin tai saa tissin suuhun. Ensimmäisten kuukausien aikana on käynyt jo selväksi, että poika on luonteeltaan hymyileväinen ja ihana tyyppi, joka lumoaa tutut ja tuntemattomat sukulaisista neuvolalääkäreihin hyväntuulisella jutustelullaan ja leveällä hymyllään. Hän on sosiaalinen ja seurallinen, ja osaa vaatia kyllä huomiota osakseen, jos sitä ei meinaa herua. Hän myös omaa välillä lyhyehkön pinnan pitkäjänteisyyttä vaativissa tilanteissa (kröhöm, keneltä lie perinyt…). Helpolla poika ei meitä missään nimessä ole siis päästänyt – kyllä tässä on melkoiset viihdyttäjän taidot pitänyt jo omaksua, hah.

Poika pitää erityisen paljon mm. musiikista ja äidin laulusta (Pingviinilaulu sekä Päivänsäde ja menninkäinen on ehdottomia lemppareita tällä hetkellä), uimisesta sekä mustekala- ja kettupehmolelusta. Hän on uteliaan oloinen kaveri, joka tykkäää jo katsella rattaista ympärilleen. Toissapäivänä tämä nuori mies päätti (isänsä mielestä vihdoinkin) kääntyä ympäri – varmaan jotta voi sitten sanoa oppineensa tämän taidon kolmekuisena, hah 😉 Nyt hänet löytääkin sitten aina mahaltaan lattialta, vaikka olisi jättänyt tyypin sinne selälleen.

Poika vaikuttaisi myös olevan erinomainen reissukaveri. Saldona on jo yksi pidempi kotimaanmatka Leville, monta lyhyempää reissua mm. mummulaan, eka ulkomaanmatka Köpikseen ja kolme onnistunutta lentoa. Kesällä niin kotimaan kuin ulkomaidenkin matkasaldo tulee kasvamaan entisestään, mutta kun mitään ei ole vielä lyöty täydellisesti lukkoon niin en huutele täällä vielä sen tarkemmin, että mitä tuleman pitää. Paitsi sen verran voisin vihjaista, että road trippiä ollaan suunniteltu tuonne Suomenlahden toiselle puolelle ja siitä alaspäin, eli jos just sulla olisi vinkata ehdottomia must see -kohteita Virosta, Latviasta tai Liettuasta, niin laitahan tulemaan! 🙂

Ihanaa viikonloppua!

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Tiramisuheidi April 22, 2016 at 19:35

    Ihana postaus <3 kirjoitat niin kauniisti!
    Ei malttaisi odottaa omaa pientä rakkauspakkausta, laskettu aika kahden viikon päästä <3

  • Reply Nita April 22, 2016 at 20:28

    Ihana postaus <3

  • Reply Liisa April 26, 2016 at 20:35

    Ihanasti kirjotettu! <3 Ja hauska sattuma toi pingviinilaulu. Mä oon kans laulanu sitä meidän pojalle ja se on ihan suosikki. Monille se on ihan tuntematon… mulle se on ala-asteen musatunneilta jäänny päähän. 🙂

    • Reply Laura April 27, 2016 at 09:41

      Kiitos Liisa! <3 Joo mulle se on kans iskostunut jostain lapsuudesta, varmaan just koulun musatunneilta tai sitten jo muskarista, en oo varma. On kyllä vähän joutunut palauttelemaan netin avustuksella joitain lastenlaulujen sanoja päähän, mut onneks ne aika nopeesti jää sinne uudestaan! 🙂

    Leave a Reply