Hylätty Hotel Fjord

Eurooppa
October 8, 2015

Tänään kerron teille astetta erikoisemmasta rantaelämyksestä. Tästä jutusta saattavat innostua erityisesti hylätyistä paikoista kiksejä saavat! Saanko esitellä teille: hylätty Hotel Fjord keskellä kauneinta Kotoria.

P8290446P8290449P8290444

Hotelli Fjordin tarina alkoi kiinnostaa meitä sillä sekunnilla, kun bongasimme sen Kotoriin saavuttuamme. Ajoimme hotellista kertaalleen ohi ja kiinnitimme ensin huomiota siihen, miten jo kaupungin keskustasta oli kyltit opastamassa Hotel Fjordiin. Huomion tietysti varasti myös Fjordin nimi, joka mielikuvissani viittasi ensin vuonoille Norjaan, sitten Uuden-Seelannin Fjordland-alueeseen. Mutta tämä Fjord oli jotain ihan muuta.

Majapaikassamme tehdyn internetselvittelyn jälkeen paljastui paljon. Hotelli on alunperin rakennettu armon vuonna 1986 (hirveen hyvä vuosi, silloin syntyi mm. allekirjoittanut) ja sen on suunnitellut bosnialainen arkkitehti Zlatko Ugljen. Tämä Kotorin ehdottomasti parhaalla paikalla sijaitseva kiinteistö on seissyt käyttämättömänä jo vuodesta 2005, ja se myytiin hallituksen toimesta suurin odotuksin Montenegron itsenäistyttyä vuonna 2006 irlantilaiselle pankkiirille, Michael Fingletonille 5,5 miljoonalla eurolla. Pankkiiri oli luvannut kunnostaa hotellin viiden tähden resortiksi, mutta toisin kävi. Tähän päivään mennessä kiinteistölle ei ole tapahtunut mitään muuta, kuin lisää rapistumista, ja Fingletonia odottaa jonkun sortin syytekin kaupoista, joita ei ilmeisesti ole tehty pelkät hyvät tarkoitukset mielessä ja puhtaat jauhot pussissa.

P8290448 P8290450

Surullista tästä tekee se, että Hotel Fjord on todella näyttävällä ja näkyvällä paikalla upean Kotorin lahden perimmäisessä pohjukassa. Mikä potentiaali tuossa rakennuksessa ja sen ympäristössä olisikaan! Mutta vaikkei kiinteistön omistaja ymmärräkään potentiaalin päälle tai on muuten korruptoitunut ja tehnyt kaupat jonkun sortin ketunhäntä kainalossaan, ovat paikalliset silti löytäneet tavan hyödyntää Hotel Fjordia ja sen sijaintia edes jollain tapaa.

Tervetuloa Kotorinlahden erikoisimmalle auringonottopaikalle!

P8290452 P8290458P8290459P8290462P8290455

Loikimme rikkonaisten kivilaattojen ylitse ja kiersimme sivukautta hotellin taakse, emmekä suinkaan olleet yksin. Paikalliset viettivät hotellin takapihalla aurinkoista iltapäivää chillaillen. Lapset leikkivät rannassa ja aikuiset makoilivat kivilaatoilla. Välillä joku pulahti uimaan ja pikkupojat tulivat hyppimään pellehyppyjä viereemme. Hotel Fjordin ranta oli eittämättä koko kaupungin paras paikka ottaa aurinkoa, sillä sinne paistaa kaikkein pisimpään.

Olo oli jotenkin epätodellinen. Makoilin pyyhkeeni päällä ja mietin, miten tällaisia mestoja voi olla olemassa. Pääsääntöisesti paikka näytti ihan siistiltä, mutta siellä täällä lojui muovijätettä, paljon tyhjiä pulloja ja tölkkejä.

Olin tuolla makoillessamme vähän väsynyt päivän jäljiltä (olimme viettäneet sen Lovcenin kansallispuistossa), enkä jaksanut oikein lähteä kunnolla tutkimaan hotellia. Sisään sinne ei olisi päässyt aidoista johtuen, mutta vähän siti harmittaa näin jälkeen päin omia kuvia katsellessani. Tuolta olisi saanut vielä paljon coolimpaakin matskua, mutta aina ei vain jaksa.

Hotel Fjord, Kotor P8290467 P8290468 P8290469 P8290471

Lähtiessämme kävimme vielä vilkaisemassa hotellin uima-allasta. Altaassa lillui kaiken maailman kuraa ja roskaa, sen ympärys oli täynnä lasinsiruja ja rikottuja pulloja. Ei ehkä sellainen paikka, johon ensimmäisenä päästäisin lapseni leikkimään. Neuloja ja ruiskuja ei sentään tullut vastaan.

P8290475P8290472 P8290478

Tekisikö mieli pulahtaa? Kuvitelkaapa tuon vihreän likavesilammikon tilalle infinity-pool tuolla vuoristomaisemalla. Siis miten huikea tuo mesta olisikaan, todellinen matkailun vetonaula Montenegron rannikkokohteille!

Jotenkin tuollaiset paikat jättävät mulle ristiriitaisia fiiliksiä. Tuolla oli mahtava käydä, mutta silti tulee jotenkin surullinen olo näitä kuvia katsellessani ja päivää muistellessani. Rakastan karun kauniita ympäristöjä ja sytyn hylätyistä mestoista. Hitto, meidän hääkuviakin kuvattiin Hämeenlinnan Ahveniston maauimalan betonisen 50 metrin olympia-altaan pohjalla ennen kuin se remontoitiin, ja olin ihan liekeissä kyseisestä lokaatiosta. Miksi tuolta sitten jäi surullinen fiilis?

En tiedä. Ehkä se johtuu siitä hukatun potentiaalin määrästä, mikä tuolla paikalla olisi. Montenegro on niin vastikään itsenäistynyt valtio, että jotenkin sitä vain toivoisi kaikkien tällaisten paikkojen tulevan hyödynnetyiksi. Vaikken itse mikään resorttien suurkuluttaja olekaan niin silti jotenkin toivon, että tämä paikka saataisiin joskus fiksattua. Mutta kukapa tietää – ehkä vielä joskus tulevaisuudessa me voidaan palata Kotoriin ja yöpyä kunnostetussa Hotel Fjordissa. Silloin varmasti uskaltaisin päästää pikku pilttinikin sen pihalle leikkimään ja kirmaamaan.

Mitä fiiliksiä teille nousee tuosta mestasta?

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Laura - Urbaani viidakkoseikkailijatar October 9, 2015 at 08:56

    Joo, sua ei varmaan yllätä, että mua kiinnostaa! Bongasin saman hotellin mun Montenegron reissulla. Ikävä kyllä olin Kotorissa vain yhden illan ja tän hotellin tarkempi tutkailu jäi väliin, koska yöaikaan se oli vähän liiankin kuumottava. Muitakin hylättyjä ylläreitä maasta kyllä löysin ;). Nyt harmittaa, etten kerennyt tutkia tätä helmeä. Näyttää kiehtovalta!

    • Reply Laura R. October 9, 2015 at 13:00

      Jep, ei yllättänyt! 🙂 En olis kyllä itsekään uskaltautunut tuonne yölliseen aikaan. Mutta hitsit, kun et ehtinyt sinne silloin omalla reissullasi – veikkaan nimittäin että sinne olisi silloin vielä päässyt sisällekin, sillä aidat näyttivät nousseen rakennuksen ympärille aika vastikään! Netistä löysin myös jonkun sisältä ottamia kuvia, eli tuo lienee ollut vieläkin makeempi kohde silloin. Tiettyhän aitojenkin yli aina pääsee… 😉 Noilla suunnilla kyllä riittää paljon noita hylättyjä mestoja sairaaloista kouluihin ynnä muihin!

  • Reply Milla - Pingviinimatkat October 10, 2015 at 11:11

    Ymmärrän niin hyvin tuon surullisuuden tunteen. Kroatiassa törmäsimme moniin 70-luvulla rakennettuihin sittemmin hylättyiin hotelleihin ja muihin rakennuksiin. Jotenkin se loisteliaisuus ja elämä joka hiipuu paikoista, jotka ennen ovat olleet loistelijaita ja iloisten asioiden keskipisteitä, saa ne näyttämään tyhjillään erityisen surullisilta. Kaikessa haikeudessaan tämä oli ihanan aito postaus <3

    • Reply Laura R. October 11, 2015 at 11:49

      Kiitos Milla <3 Osasitpa pukea mun tunteet hyvin sanoiksi kommentissasi!

  • Reply Johanna Hulda - Discovering Sunbeams October 10, 2015 at 16:47

    Kiinnostava paikka, jonka sisältä varmasti löytyisi vielä lisää nähtävää! Alkoi myös kiinnostaa ihan vietävästi, että mitä se hotellin ostanut miljonääri sitten aikoi paikan kautta oikein tehdä..? Olen törmännyt reissuilla moniin hotelleihin ja asuintaloihin, jotka on jotenkin kytkeytyneitä korruptioon ja joita ei ikinä edes olla saatu rakennettua loppuun ja otettua käyttöön. Ihan mielettömän surullista resurssien haaskausta. Hylätyillä paikoilla on niin monia tarinoita kerrottavanaan, ja useimmat niistä voi vain kuvitella mielessään, kun tietoa ei onnistu löytämään mistään. Onneksi tuon hotellin kohdalla sen tarinakin selvisi!

    Kerran Kroatian Pulassa yövyin teltassa hylätyllä armeijan bunkkerialueella. Sinä yönä ei hirveästi tullut nukuttua, kun pimeän jo laskeuduttua pari sotaveteraania tuli leiritulille varoittamaan, että alueella pyörii moottoripyöräjengiläisiä ja narkkareita. Noh, olisihan sen nyt voinut arvatakin, vaan eipä sielläkään mitään onneksi tapahtunut, ja hylättyjen paikkojen tutkiminen jatkuu. Tshernobyl ja Pripjat ovat olleet mun unelmien reissukohteita jo pitkään. Reissu sinne oli jo suunnitteillakin, mutta Ukrainan kriisi siirsi sen toteuttamisen hamaan tulevaisuuteen, vaikka siellä maan länsiosissa suht turvallista taitaa ollakin.

    Linkkaan vielä mun ja ystäväni ue-blogiin, jos hylätyt paikat kiinnostavat enemmältikin: http://ghostfunfair.blogspot.fi/ 🙂

    • Reply Laura R. October 11, 2015 at 11:47

      No juurikin tuo resurssien haaskaus tuolla suretti eniten. Ihan mieletön paikka upeilla näkymillä, ja sitten koko rakennuksen annetaan haperoitua vaan niille sijoilleen. Jotain korruptiojuttuja tuossakin on taustalla, harmi kun en saanut tarkemmin selville, eikä yksi paikallinenkaan osannut asiaa sen kummemin valaista kun yritettiin kysellä.

      Wau, kuulostaapas todella extremeltä yöpymispaikalta tuo armeijan bunkkerialue! Pulassa on tullut käytyä itsekin reilatessa, mutta millään noin jännittävällä paikalla ei tosiaankaan.

      Pidän peukkuja, että pääset joskus nuo unelmasi toteuttamaan! Tshernobyl olisi kyllä kiinnostava kohde. Oon syntynyt samana vuonna noin kuukautta ennen kuin se tuhoutui, että siinäkin mielessä. Ensi vuonnahan siitä(kin) tulee kuluneeksi jo 30 vuotta!

      Käyn ehdottomasti kurkkaamassa ystäväsi blogia, kiitos linkistä 🙂

  • Reply Laura / Tuntemattomaan ja takaisin October 12, 2015 at 05:12

    Mä todellakin tunnistan nuo samat fiilikset. Samanaikaisesti kun sytyn rappioromantiikalle ja kauniisti vanhentuneille kaupungeille, hylätyistä taloista tulee aina jännä fiilis. Vähän sama kävi mulla Acapulcossa pari viikkoa sitten, siellä kultainen kausi nähtiin 50-70 luvulla ennen huumeliigojen mellestystä ja hylättyjä hotelleja näkyi siellä täällä. Alkoi naurattaa, kun yhtäkkiä putkahtikin väliotsikko esiin ja selvisi että mesta onkin käytetty arskanottoon 😀

    • Reply Laura R. October 12, 2015 at 06:30

      Joo ei välttis tulis ekana mieleen, että menenpä tästä ottamaan aurinkoa tuonne hylätyn rakennuksen taakse 😀 Jotenkin huojentavaa kuulla, et en oo yksin näiden fiilisten kanssa! Siihen varmaan vaikuttaa osittain myös vilkas mielikuvitus, joka lähtee laukkaamaan ja kuvittelemaan, mitä kaikkea niiden rakennusten seinät on ajansaatossa nähneetkään… Siellä Meksikossa kyllä riittää varmaan ihan kiitettävästi tutkittavaa sulle näiden rauniorakennusten saralla!

  • Reply Sandra / Terveiset päiväntasaajalta September 18, 2017 at 17:26

    Juuri katselin parin viikon takaisen Montenegro reissun kuvia ja vastaan tuli näitä Fjord hotellista ottamia ja päätin alkaa nyt googlettmaaan sen tarinaa ja sun juttu tuli heti kättelyssä vastaan! 😀 Ihan hullua miten tuo hotelli on päästetty tohon kuntoon!!! Etupuolelta oli verkkoaitaa rikottu jo sen verran, että sisällä käytiin kurkkimassa avonaisista ovista. Pidemmälle ei “uskaltanut” lähteä ja olihan se hotellin sisäpuolikin jo melko hurjannäköinen :/ Kurjaa, että tän on ostanut joku ulkomaalainen ja jättänyt tohon kuntoon :O

    • Reply Laura October 13, 2017 at 22:11

      Kiva, että juttu nousi esiin googlaillessasi! 🙂 Paikka on kyllä edelleen hyvässä muistissa. Harmi kyllä kuulla, ettei sille ole vissiin tapahtunut yhtään mitään tässä kahden vuoden aikana, mikä tämän jutun kirjoittamisesta on jo kulunut. Muuta kuin että paikka on rapistunut lisää :/ Vieläkö siellä hengailtiin kuitenkin auringonotossa?

    Leave a Reply