Vauvan kanssa matkalla

Eurooppa, Lapsiperhe matkustaa
July 30, 2015

Tätä aihetta on niin moni toivonut minun käsittelevän, joten päätinkin torstain kunniaksi tarttua puklurättien ja kakkavaippojen sävyttämään maailmaan ja kertoa teille meidän omia kokemuksiamme vauvan kanssa matkustamisesta. Eli jos aihepiiri on EVVK-luokkaa niin suosittelen siirtymään fiilistelelmään vaikkapa Inkan kesäistä aktiviteettiviikonloppua armaassa pääkaupungissamme, Lauran tunnelmia Firenzestä tai Millan kokemuksia Veli Venäläisten Pietarista.

Mutta siis asiaan. Poikamme täyttää ensi viikolla 8 kuukautta ja tähän mennessä hänellä on takana viisi lentoa, melkoisen monta pohjoiseen suuntautuvaa junamatkaa ja vielä parit roadtripit siihen päälle. Laivamatka pikku-miehellä on vielä kokematta, mutta siihen tilanteeseen saadaan korjaus tulevana viikonloppuna, kun suuntaamme “etelänlomalle” Suomenlahden vastarannalle edellä linkkaamieni reissuleidien kanssa. Mitä me pienen budjetin reppureissaajat siis olemme oppineet vauvan kanssa matkustamisesta männä kuukausina? Ainakin sen, että aikaa pitää varata ihan rutosti enemmän kaikkeen, kuin pariskuntana maailmaa tallaillessa.

Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa

Jos yrität kiireessä roudata pesuettasi kohti pian starttaavan koneen lähtöporttia, on enemmän kuin todennäköistä, että se suloinen pullaposki töräyttää jäätävät niskap*skat juurikin samaisella sekunnilla sotkien niin oman kuin vanhemmankin vaatekerran. Eli sitä aikaa, mitä reilummin sen parempi, kiitos. Toisekseen, olemme kokeneet hyvinkin käteväksi pitää pari vaihtovaatekertaa edellä mainitun kaltaisten tilanteiden varalta, niin juniorille kuin itsellekin tai vähintäänkin jonkin sortin kosteuspyyhkeitä.

Aika kannattaa olla reilusti myös siihen, että voidaan edetä matkalla vauvan tahtiin ja koittaa pitää yllä kotona arjessa opittuja tuttuja rytmejä. Jaa miksikö? Ainakin meidän perusiloinen napero myös pysyy hymyssä suin, kun hänen tarpeisiinsa (uni, nälkä, jano, kuuma, kylmä, likainen vaippa) vastataan heti eikä viidestoistapäivä. Kuvittelen myös, että ympäristön vaihtuessa tutut ihmiset, tavat ja rutiinit tuovat turvaa pienokaiselle, joten reissuunkin voi lähteä näiden ajatusten siivittäminä rauhallisin mielin.

Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa

Esimerkiksi lentoja buukatessa koitamme ajoittaa lentoajat vauvan päiväunien mukaan tai vähintäänkin aamupäivälle. Meillä poika väsähtää iltaa kohden siinä määrin, että kovin myöhäiset matkustusajankohdat saa unohtaa. Toisaalta pidempi lento voisikin olla kätevää ottaa yöaikaan, kun lapsi mitä todennäköisimmin nukkuu. Myös automatkoilla olemme todenneet, että mitä aikaisemmin aamulla lähdemme liikkeelle, sitä todennäköisemmin pojalla pinna kestää istua turvaistuimessa. Joka tapauksessa pidempiä stoppeja tulee tehtyä parin tunnin välein, joten entisen 8 tunnin sijaan meidän viime kertainen ajomatkamme kotiin Kainuuseen kestikin lähes 12 tuntia…

Jotain viihdykettä on myös hyvä varata mukaan perheen jälkikasvulle. Tuollainen alle vuosikas vauva nyt ei ihmeitä tarvi ja usein paras lelu tuntuu olevan vaikkapa lentokoneen turvavyö, jota voi jyrsiä. Joo bakteeraja yök, mutta helpompi antaa sen kaverin touhuta omiaan, kuin kuunnella tyytymätöntä kitinää. Usein meillä aikuisilla voi mennä korvat lukkoon lentojen nousuissa tai laskuissa ja sama pätee tietysti lapsiinkin. Nieleskelemällähän ne saa helposti auki, mutta pienellä vauvalla on varmaan vähän haasteita ymmärtää puhetta ja neuvoja, joten itse olen kokenut helpoimmaksi iskeä näissä tilanteissa tissin suuhun. Toki muukin juotava kuin rintamaito käy ihan yhtä hyvin, sillä pääasia on että vauvan saa nielemään.

Lämpöön matkustettaessa kannattaa muistaa myös piltin huolellinen aurinkosuojaus. Alle 2-vuotiaille ei ymmärrykseni mukaan suositella käytettäväksi aurinkosuojavoiteita, joten suojakertoimelliset vaatteet ovat tässä tapauksessa erittäin hyvä vaihtoehto. Me saimme Reimalta käyttöömme lasten Oahu UV-haalarin sekä UV-hatun (safarihattu, kuten me sitä kutsumme), joka onkin näkynyt pojan päässä keikkumassa useissa postauksissa. Haalari pääsi ensi kerran käyttöön jo toukokuisella Sveitsin matkalla ja toki sitä on pidetty ulkoleikeissä pitkin kesää myös täällä Suomessa.

Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa

Meillä on ollut ulkomaanmatkoilla mukana sekä rattaat että kantoreppu ja molemmat ovat olleet tarpeen. Varmasti joku pärjää pelkillä rattaillakin, mutta voin oikein lämpimästi suositella myös kantovälineen hankkimista. Meillä on poitsu nukkunut kantaen niin hotelliaamiaisilla, lentokentällä, junassa, veneillessä, trekkaamassa kuin ostosparatiiseissakin. Meillä itsellä on enimmäkseen käytössä Wompat-kantoreppu, joka on kiertänyt jo melkoisen monta kilometriä minun tai miehen harteilla kalleinta aarrettamme kannatellen.

Emme omista erikseen matkarattaita, sillä Bugaboo-merkkiset yhdistelmävaunumme ovat sen verran pieneen tilaan menevät ja näppärät, että niiden turvin reissaamme varmasti jatkossakin. Kerran olemme Helsinki-Vantaalta vuokranneet lentoa varten rattaille ja auton turvakaukalolle Airshell:n, joka oli kyllä ihan toimiva konsepti. Muille lentomatkoille olemme vain käärineet rattaat tiukasti kelmuun ja vetäisseet päälle kestävää kangasta olevan suojapussukan.

Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa Lapsen kanssa reissussa

Loppuun vielä tällainen lyhyt listaus asioista, jotka me aiomme ottaa jatkossakin huomioon, kun kotiovesta kohti uusia seikkailuja suuntaamme:

  1. Tarpeeksi aikaa. Kun perheessä on piltti, edetään hänen tarpeiden tahtiin.
  2. Kantoväline.
  3. Aurinkosuojaus.
  4. Laukku, josta löytyy niitä vaatekertoja, kosteuspyyhkeitä, vaippoja, juotavaa ja evästä niin hermoja kiristeleville vanhemmille kuin nälkäiselle naperollekin.
  5. Iloista reissumieltä! Nyt ollaan lomalla, joten koitetaan ottaa ne pienet väistämättömät kommellukset huumorilla.

Aika perusjuttujahan nämä ja toki jokainen lapsi on erilainen ja niin edelleen, mutta you get the point. Kun muistaa etenkin tuon kohdan numero uno, niin beibi reissukaverina voi lähteä melkeinpä mihinpäin karttapalloa tahansa! Ehkä kuitenkin aloittelisin siitä naapuripitäjästä.. Eräs ystäväni oli miehensä sekä heidän puolivuotiaan vauvan kera useamman kuukauden kestävällä matkalla ja hän sanoi heidän tehneen jo lähtiessä sopimuksen, että tuli vauvalle mikä väsyitkupotkuraivari tahansa, he vanhemmat eivät missään tapauksessa saa alkaa kinastella keskenään. Tämä on mielestäni erinomainen neuvo, jota koitamme itsekin järkähtämättä noudattaa!

Vauvan kanssa matkustaminen on varmaan helpompaa, kuin joka paikkaan omilla jaloillaan sinkoilevan taaperon, joten innolla (=kauhulla) odotan meidän tulevia maailmanvalloituksia pienen miehen kera!

Kysymyksiä ja kenties jotain lisättävää? Mukavaa viikonloppua! 

You Might Also Like

18 Comments

  • Reply Milla - Pingviinimatkat July 30, 2015 at 17:32

    Ihania kuvia ja repesin niin L:n ja pikku-ukon yhteiskuvasta 😀 Kunnon karavaanarit 😀 Niin kivaa lähteä yhdessä reissuun!

    • Reply Laura R. July 30, 2015 at 20:09

      Joo tuo niiden yhteiskuva on kyllä niin loistava! 😀

    • Reply Rimma July 31, 2015 at 06:04

      Ne on kyllä kunnon karavaanariduo 😀 Jee on kyllä huippua lähteä yhdessä!!

  • Reply Oili / Ajatuksia Saksasta July 30, 2015 at 20:29

    Hyvä postaus, oon samoilla linjoilla! Ja koska aihe on sattuneesta syystä lähellä sydäntäni, avaan sanaisen arkkuni. Meidän pojallahan on nyt 14 kuukauden iässä takana ehkä 13 lentoa, jos pysyin laskuissa. Lentäessä kantoreppu on ihan must! Etenkin, jos on yksin liikkeellä kuten mä viime lennolla. Kentällä poika kyllä istuu jo rattaissa jos sellaiset onnistuu jostain löytämään (arvaa onnistuinko ennen kuin bongasin ne lähtöportilta…), mutta reppua saattaa tarvita myös koneessa jos pitää päästä vessaan eikä kersa suostu jäämään kanssamatkustajien hoivaan. Tästä on kokemusta 😉 Nyt pojan ollessa jo vähän vanhempi vaihtovaatteita ei tarvii niin paljon, mutta ruokaa meillä on aina mukana senkin edestä – myös seuraavaksi päiväksi, jos vaikka laukut ei tulisikaan perille. Yksin lapsen kanssa lentäessäni hiljensin sen myös muutamaan otteeseen kekseillä, joita kotona ei aivan jatkuvasti syödä. Koneessa prioriteettinä on selvitä ulos ilman hermoraunioksi muuttumista 😉 On kyllä sanottava että vaikka pikkuvauvan kanssa oli niin iisiä (eihän se tee muuta kuin syö ja nukkuu!) niin hyvin ollaan selvitty myös taaperon kanssa. Pitkille lennoille suosittelen yön yli lentämistä, jos mahdollista – lapsen viihdyttäminen noin 11 tunnin päivälennolla Brasiliaan kävi kyllä työstä, kun taas paluulennolla vaan nukuttiin. Mannertenvälisillä lennoilla se perherivi on tosi hyvä, kun on normipaikkoja enemmän tilaa.

    Noin niinku muuten lapsen kanssa matkustamisessa ei musta ole mitään sen kummempaa kuin ilman lasta liikkeellä olemisessa, kunhan muistaa ton mitä sanoitkin jo eli varata riittävästi aikaa. Se on musta vaan plussaa, koska itsekin on otettava rennosti 🙂 Ja tosiaan meikäläisen linja on että reissussa voidaan olla vähän kuin Ellun kanat, jos sillä taataan sujuva meno ilman hermoromahduksia puolin ja toisin.

    Sulle tää onkin ehkä jo tuttu teksti, mutta siltä varalta, että joku muu hyötyy meidän kokemuksista Brasiliassa vauvan kanssa, on tässä linkki mun taannoiseen kirjoitukseen aiheesta:

    http://ajatuksiasaksasta.blogspot.de/2015/04/brasiliassa-vauvan-kanssa.html

    Teidän ensimmäistä pitkää matkaa odotellessa! Eikö suunnitelmana ollut suunnata Jenkkeihin?

    • Reply Rimma July 31, 2015 at 06:03

      Kiitos Oili kokemuksista! Meilläkin on jo yksi lento pojan kanssa kaksin takana ja ilman kantoreppua ei olis tullut yhtään mitään! 😀 Käytin sitä myös itse koneessa ja kentällä koko ajan. Taaperon kanssa on varmasti ihan omat kujeensa, joten pitää päivittää vuoden päästä omiakin kokemuksia tänne. Tärkein pointti on kyllä nimenomaan se, että varaa ihan kaikkeen reilusti aikaa. Muuten se reissaaminen ei ole sen kummempaa kuin ilman lastakaan. Hyvin meillä ja teillä pyyhkii! 🙂 Jep, ensi keväälle tulossa eka pidempi reissu. Huimaa!

  • Reply Saranda July 31, 2015 at 10:23

    Itselleen ei ollenkaan ajankohtainen aihe mut kiinnostanut silti aina tosi paljon postauksiasi lukiessa. 🙂 Miten hienoa ettette luovu intohimostanne, vaikka onkin lapsi!

    Saranda
    http://www.tyhjaajatus.blogspot.fi

    • Reply Rimma August 5, 2015 at 04:48

      Niin onneksi lapsen kanssa voi ja pitääkin tehdä edelleen niitä koko perheelle tärkeitä juttuja, kun vain muistaa toteuttaa ne lapsen ehdoilla 🙂

  • Reply Mary August 3, 2015 at 12:04

    Hei,

    Kiitos ihanasta blogista! 🙂

    Olenko ymmärtänyt oikein, että olet vegaani? Olen myös itse siirtynyt kokonaan vegaaniseen ruokavalioon tämän vuoden alussa ja tuli mieleen, että postaus matkustusnäkökulmasta olisi mielenkiintoinen 🙂 Missä maissa esim ollut helppo löytää hyviä vegaaniravintoloita jne.

    • Reply Rimma August 5, 2015 at 04:52

      Hei mahtavaa! Kyllä pyrimme vegaanisuuteen, mutta aina reissussa se ei ole niin helppoa, joten lipsumista kasvissyönnin puolelle tapahtuu ainakin itsellä kodin ulkopuolella. Mutta onneksi koko ajan paremmin ja helpommin pystyy joka puolella noudattamaan vegaanista linjaa myös ravintoloissa! Onko Happy Cow-app sulle tuttu? Sieltä tai TripAdvisorista kannattaa etsiä vegaanisia ravintoloita tien päällä 🙂 Suosittelen myös vegaanista Reissausta ja ruokaa-blogia!

      • Reply Mary August 7, 2015 at 06:12

        Hei,

        Kiitos vinkistä, pitääkin tutustua aiheeseen! 🙂 mietin juurikin samaa, että saattaa välillä reissussa olla haasteellista, riippuen maasta tietysti. Onneksi kuitenkin vegaaniset vaihtoehdot yleistyvät koko ajan! 🙂 Meillä luultavasti talven reissu tulee suuntautumaan Vietnamiin, Meksikoon tai Kuubaan.. Vaihtoehtoja on niin monia, että päätöksenteko on välillä hieman haasteellista 🙂 Vietnamissa ainakin olisi tuo ruokapuoli helppo, mutta tietenkään se ei ole ainoa kriteeri päätöksenteossa. 🙂

        • Reply Rimma August 10, 2015 at 06:43

          Ai että lähtisin kyllä nuista kohteista mihin tahansa! Vain Vietnamissa käynyt, joten etenkin tuo Kuuba houkuttelisi 🙂 Varmasti missä tahansa nuista onnistuu ruokailu täysin vegaanisesti, kun vähän näkee vaivaa ja kantaa omaa pähkinäpussia hätävaruiksi evääksi mukana 😉

  • Reply Reissunainen August 6, 2015 at 17:43

    Kiitos tästäkin postauksesta. Blogisi on aivan ihana! Itselle vauvan kanssa reissaaminen ei ole ihan vielä ajankohtaista, mutta jonkin ajan kuluttua varmastikin. Ollaan miehen kanssa intohimoisia reissaajia ja suunnitelmissa on todellakin jatkaa reissailua lapsenkin synnyttyä. Ollaan viime vuosina kierretty hullun lailla muutamia lentoja vaativissa kaukokohteissa aina Kuubasta, Borneoon, Baliin, Malesiaan, Intiaan ja Kiinaan ajatuksena ettei sitten pienen lapsen kanssa voi niihin heti ennen harjoittelua lähteä. Joku ei himoreissaaja nauraisi varmaan jos tietäisi, että matkakohteet viimeisen viiden vuoden aikana on mietitty tulevan vauvan mukaan. Tänä kesänä reissasimme esimerkiksi Karibialla ja kun mietimme matkakohteista Karibiaa tai Thaimaata ajattelimme, että Thaimaahan on helppo mennä hyvinkin pienen vauvan kanssa valitaan Karibia ?. Useat ystävät joiden elämään ei matkustelu oikein kuulu ovat naureskelleet monesti, että reissatkaa nyt vielä kun voitte ja lapsen tultua se loppuu. Olemme miehen kanssa aina ihmetelleet näitä puheita, mutta välillä mielessä on kuitenkin käynyt onko itsellä liian optimistinen kuva vauva-arjesta ja vauvan kanssa liikkumisesta. Ihana siis lukea, että reissaamin vauvan kanssa on antoisaa ja mahdollista.

    • Reply Rimma August 10, 2015 at 06:41

      Hahaha ihana, että joku muu tekee samaa ku mekin! Tai siis mietittiin just, että halutaan tehdä pidempi reissu ja käydä mm. Burmassa ennen kuin saamme perheenlisäystä ja niin tehtiin. Ainoastaan Trans-Siperia jäi tekemättä, kun saatiinkiin iloisia vauvauutisia niin nopeasti 🙂 Mutta mikäs siinä! Lähdetään sitten perheen kera sinnekin joskus, kun aikaa vähän kuluu. Toki kaikki vauvat ovat erilaisia, mutta minusta se on aika pitkälti omasta asenteesta kiinni pystyykö lapsen kanssa reissaamaan. Kun kääntää ne omat tarpeet vähän sivuun ja miettii miten hommat hoituu niin, että lapsi on tyytyväinen niin kaikki kyllä sujuu omalla painollaan 🙂 Onhan se erilaista, en minä sitä kiellä, mutta toisaalta niin paljon rikkaampaa <3

  • Reply Miika ♥ Gia | matkakuume.net August 9, 2015 at 02:11

    Mahtava postaus, hienoa lukea että teilläkin on otettu lapsi osaksi omaa elämää eikä päinvastoin. Hyvin huomioitu että aikaa kannattaa varata toisella tavalla lapsen kanssa matkustaessa ja huomioida lapsen omat aikataulut ja rutiini rytmittämällä lennot oikein, kaikki asioita jotka tuntuvat itsestäänselvyydeltä vaikka eiväthän ne tosissaan itsestäänselvyys suinkaan kaikille ole.

    Meillä on reissuilla ollut mukana kantoliina, joka on toiminut todella hyvin sekä kantorepun että vaunujen korvaajana, ja toiminut tälle matkalle lähdettäessä neljävuotiaalle Himalajan vuorillakin kantovälineenä. Kantoreppua kokeiltiin myös jossain vaiheessa ja siinäkin on omat puolensa, etenkin jos ei ole toista vanhempaa mukana auttamassa tai pitää muuten vaan saada lapsi nopeasti kyytiin. Rattaita ollaan tarvittu reissussa tosi harvoin, lähinnä sen takia että kohteet ovat useimmiten valikoituneet siten että rattaat eivät ole olleet millään tavalla käytännölliset. Joillain kaupunkilomillahan ne sen sijaan ovat olleet hyvinkin näppärät. Edellyttäen, että kyseisissä kaupungeissa on jalkakäytäviä! 😀

    Kirjoiteltiin myös taannoin postaus samaisen aiheen tiimoilta, löytyy osoitteesta http://www.matkakuume.net/2014/10/lapsen-kanssa-matkustaminen-traveling.html

    Sieltä löytyy monia yhtäläisyyksiä tähänkin postaukseen, ei ole lapsen kanssa reissaaminen mitään rakettitiedettä tai erityisen hankalaa saati vaarallista, vaikka monet tuntuvat niin ajattelevankin. Jonkinlaiset rutiinit kun ovat kohdallaan ja asenne oikeanlainen, niin lapsen kanssa reissataan siinä missä ilmankin. Mahtavaa maailmanvalloitusta teille!

    • Miika
    • Reply Rimma August 10, 2015 at 06:47

      Kiitos Miika kommentista ja teidän postauslinkistä! Luinkin tuon aikanaan ja tosi hyviä pointteja. Rattaat ei ehkä pidemmällä reissulla ole kovin tarpeellset, mutta just kaupunkilomilla niin ihan must! Ainakin, jos kohteessa on törkeän kuuma voi olla niin lapselle kuin aikuisellekin tukala kantaa matkalaista koko ajan kyydissä 🙂 Vaikka noin muuten rakastankin kantamista ja arkikäytössä menisin itsekin mieluummin kantoliinan tai -repun kanssa, kuin rattain. Tuo meidän kantoreppu on tehty kantoliinasta, eli on ihan supermukava käytössä! ^_^

      Ihan kyllä voin täysin yhtyä tuohon sun viimeiseen kappaleeseen. Kyllä se on melko pitkälti omasta asenteesta kiinni ja just siitä, että osaa ottaa ne lapsen tarpeet ykkösprioriteettinä huomioon. Kiitos ja ihan mahtavaa viimeistä matkaneljännestä teille!! 🙂

  • Reply Laura August 19, 2015 at 06:14

    Teillä on ollut auton turvakaukalo reissulla mukana? Meneeks se rattaiden tapaan painottomana matkatavarana vai sisällytetäänkö se painorajoitusten sisään checkattavana matkatavarana?
    Mennään taas käymään Skotlannissa parin viikon päästä ja autoilua on luvassa, joten vuokrakaukaloa on yritetty etsiä, mutta jos oman sais mukaan niin sehän ois aika bueno.

    • Reply Rimma August 20, 2015 at 05:09

      Me pistettiin se rattaiden kanssa samaan Airshelliin, joten "painottomana" meni! Luulisin näin olevan joka tapauksessa, mutta ehkä kannattaa tarkistaa lentoyhtiön sivuilta? Voi olla nimittäin yhtiöittäin eri käytäntöjäkin! 🙂

    Leave a Reply