Lofoten = love – tunnelmapalasia roadtripiltä

Skandinavia
June 14, 2015

Lapsuuteni muistot perheemme muutamista matkailuautoreissuista olivat aika tiiviisti mielessäni viikko sitten aloittaessamme roadtrippiamme kohti Norjan Lofootteja. Vaikka olenkin ollut aika pieni noilla perhematkoilla, muistin pikkulikkana monesti kellineeni matkailuauton yläpunkassa ja laskeneeni ikkunasta ohitsemme hiljaa matelevia valkoisia ja keltaisia poikkiviivoja automme lipuessa eteenpäin Keski-Euroopan turneella, Saksan autobahnojen ruuhkissa. Sain myös monesti auttaa iskää matkailuvaunun jalkojen alasrullaamisessa, ja kerran olen myös likinäköisyyksissäni eksynyt pahemman kerran camping-alueella, kun en osannut erottaa kymmenien samannäköisten vaunujen seasta sitä omaa. Muistelin myös, että iskä ei tuolloin liiemmin tykännyt wc-kasetin tyhjentämisestä (noh, kukapa siitä nyt tykkäisi), ja tämän muiston pohjilta päätimme tämänkertaisen reissujengimme kesken, että säästetään meidän miehet moiselta kurjuudelta ja käytetään matkailuauton omaa vessaa vain äärimmäisessä hädässä, heh 🙂 Paljon muitakin muistoja liittyy noihin jo menneisiin reissuihin, mutta joka tapauksessa oli hauskaa päästä itse luomaan uusia karavaanarimuistelmia ja kokeilemaan, miltä se touhu tuntuukaan näin aikuisiällä.

P6090223 P6090230 P6090276 P6090237 P6100412

Noudimme autoilumatkamme majoitus- ja kulkuvälineeksemme lähestulkoon suoraan tehtaalta tulleen öyhäkän matkailuauton Touring Carsin Vantaan varikolta, ja pienten teknisten toimistosäätöjen ja auton esittelyn, vakuutusten maksun ynnä muun jälkeen pääsimme vihdoin malttamattomina tien päälle. Iloisesti muita karavaanareita etiketin mukaisesti moikkaillen ajelimme ensin Laurin ja Jiin kanssa Ouluun hakemaan Rimmaa sekä tietenkin reissumme nuorinta reipasta matkalaista mukaamme. Emme olleetkaan reissanneet taas hetkeen Rimman ja Jiin kanssa, joten johan se oli taas aikakin pakata laukut ja nostaa porukalla kytkintä!

Karavaanailu on kyllä hauska ilmiö. Tien päällä huomasi kädenheilautuksen innokkuutta arvioimalla samantien, kuinka kauan kyseiset reissaajat olivat olleet matkailuautonsa puikoissa: selvästi innokkaimmat moikkailijat olivat varmaan yhtä vihreitä touhussa kuin mekin, kun taas kaikkein gonahtaneimmat jäärät tuskin jaksoivat sormiansa heilauttaa. Opimme myös jo aika varhaisessa vaiheessa perinteisellä yrityksen ja erehdyksen metodilla, että isommilla moottoriteillä ei liene tarpeellista moikkailla kanssakaravaanareita. Opimme myös olemaan polkematta autoa pahemmin, sillä seitsemänmetrinen matkailuauto hörppää aika iloisesti löpöä, jos ei osaa ajaa taloudellisesti.

P6100337 P6100361 P6100331 P6100356 Lofoten, NorwayP6100298P6100302P6090244

Reittimme kuljetti meidät Oulun kautta ensimmäiseksi yöksi Tornioon, toiseksi Pohjois-Ruotsin Björklideniin ennen putkahtamistamme Norjan puolelle. Ensimmäisenä yönä emme osanneet laittaa auton lämmitystä päälle, sillä emme tajunneet ettei pelkkä sähköpistokkeeseen kytkeminen tarkoita sitä, että koppi lämpiää – olisi pitänyt tajuta laittaa kaasukin päälle. Onneksi yö ei ollut ihan hyisen kylmä ja saimme aamulla soitettua TC:n toimistolle ja kysyttyä seuraavaa yötä varten ohjeet kaaran lämmittämiseksi, sillä mitä pohjoisemmaksi etenimme, sen viileäemmiksi kelit muuttuivat. Eivätkä ne siitä mihinkään lämmenneetkään koko viikon aikana, sillä joka päivä pysyteltin reippaasti alle 10 plusasteen ja katseltiin, kun sadepisarat ropsuttivat tuulilasiin. Illalla niiden ropistessa matkailuauton kattoon oli kyllä ihana nukahtaa, ihan kuin olisi mökillä nukkunut.

Kelit reissullamme eivät siis olleet mitenkään loistavat, minkä vuoksi jäi tekemättä isommat vaellukset, melonnat ja surffaukset. Mutta saatiin silti imettyä aimo annos raikasta vuoristoilmaa kitusiimme, ja kokea omin silmin se, mistä niin monet ovat puhuneet jo aiemmin: Lofoottien uskomaton, mykistävä kauneus. Reissusta päällimmäiseksi fiilikseksi jäi vain vankka tietoisuus siitä, mikä mieletön luontokohde meillä sijaitseekaan konkreettisesti aivan naapurissa! Minä, joka rakastuin maailmanympärimatkallamme palavasti Uuteen-Seelantiin, taisin nyt löytää lohdutukseni hieman lähempää. Aina ei tarvitse lentää maapallon toiselle puolelle kokeakseen jotain käsittämättömän kaunista.

Lofoten, Norway P6110717 P6100433P6100496Lofoten, NorwayP6110866 P6110707

Ja kyllähän se sää parani hieman loppua kohden, ja välillä bongattiin palaset sinistä taivastakin! 🙂 Vietimme Lofooteilla aikaa yhteensä kolmen yön verran, mikä oli juuri omiaan jättämään valtavan hingun takaisin. Niin paljon kalastajakyliä jäi kuvaamatta ja tutkimatta, patikkapolkuja samoamatta ja pojilla aaltoja surffaamatta.

Selvää lieneekin, että seuraavaa reissua ja sen ajankohtaa alettiin hiljalleen jo pohtia. Eilen siihen oli hyvin aikaa, kun taitettiin takaisin koto-Helsinkiin tuhat ja rapiat kilometriä yhden päivän aikana. Katselin kuvat kamerastani moneen kertaan läpi ja mietin mielessäni, miten huippureissu meillä just olikaan. Ottaisin sen milloin tahansa uusiksi!

Lofoten, Norway P6120960 P6110846 P6110855 P6110870 P6110880 P6110893 P6120984 P6110949

Sydän pakahtuu. Oon niin onnellinen. Tämä oli kesäreissujen aatelia. Kiitos seuralaisille <3

Tässäpä vähän ensifiilistelyjä Lofooteilta näin tuoreeltaan. Lisää on luvassa, sillä muistikortille tarttui aimo määrä noita tajuttomia vuoristomaisemia ja muutakin Lofootti-matskua 🙂 Juttua on luvassa muun muassa Lofoottien surffimekasta Unstadista, vinkkejä parista mahtavasta camping-alueesta, ja voisihan noita reissun kulujakin avata. Niin ja toiveitakin saa aina tietysti esittää 🙂

Reissuun meidän siivitti Touring Cars. Saimme heiltä käyttöömme matkailuauton matkaamme varten.

You Might Also Like

36 Comments

  • Reply Palmuaseman Sanna June 14, 2015 at 14:35

    Vaikka alle 10-asteen lämpötila on aika kaukana unelmalomastani, täytyy sanoa, että näyttää kyllä aivan mahtavalta! Ja sinä kovin onnelliselta! <3

    • Reply Laura R. June 14, 2015 at 18:46

      Kieltämättä enemmät lämpöasteet olisivat vielä saattaneet nostaa hymynkaretta aavistuksen korkeammalle, mutta voi kyllä kelpasi noinkin – onneksi oli lämmintä, tuulen- ja vedenpitävää vaatetta mukana 🙂 Kiitos Sanna, onnellinen oli/on olokin! <3

  • Reply Maarit June 14, 2015 at 15:08

    Oih ja voih, näyttääpä vaan ihanalta! Lofootit on ollut nyt kyllä niin kovassa nosteessa. Nykyisin kun ei pahemmin ihan pelkät rantalomat kiinnosta, niin Lofoottien tyyppiset kohteet kiinnostaa kyllä kovasti. Minäkin haaveileen matkailuautoretkestä Norjaan. Alustavasti ollaan ensikesälle tehty suunnitelmia, mutta vielä on liian aikaista sen enempää sitä miettiä, onhan tässä aikaa.. 🙂

    • Reply Laura R. June 14, 2015 at 18:49

      Tuon kokemuksen perusteella voin kyllä lämpimästi suositella, lähdetään salettiin itsekin tuonne vielä uudemman kerran! Yksi huippujuttu Lofootelle menossa on sekin, että sinne ei tartte välttämättä lentää 🙂 Uskomatonta, miten näin lähellä on noin kaunista!

  • Reply Lotta Watia | Unagidon June 14, 2015 at 15:33

    Oiii, Lofootit! <3

    Vaikka kirjoitit, että kelit eivät erityisesti hellineet, niin näyttää siltä, ettei satanutkaan siellä kokoaika ole. Ihania kuvia oot nimittäin saanut napattua! Sateen jälkeen luonto näyttää muutenkin aina niin eeppiseltä, että kuviin saa upeat värit.

    Lofootit tosiaankin jättää kaipuun takaisin. Kuinka uskomatonta, että tommonen paikka on niin lähellä.

    • Reply Laura R. June 14, 2015 at 18:51

      Joo, tuli ampaistua aika aktiivisesti ulos kuvaamaan aina kun sadekuuro hellitti 😀 Meillä muuttui tuolla ilma usein ihan sekunneissa! Ulos mennessä aurinko paistoi, ja viiden minuutin päästä satoikin jo kuin saavista kaatamalla 🙂 Vasta vihreäksi puhjennut luonto näytti kyllä aina sateen jälkeen mielettömältä ja tuoksui niin hyvältä!

  • Reply Elina | Vaihda vapaalle June 14, 2015 at 18:03

    Joo morjens mitä maisemia ja upeita kuvia! Mä niin olen lähdössä Lofooteille 😀 Oon kattellut instasta teidän kuvia ja tänään juuri pohdittiin, että ensi kesälle voisi tehdä reissun Lofooteille.

    • Reply Laura R. June 14, 2015 at 18:51

      Kiitos Elina! Teette todellakin Lofootti-reissun ensi kesänä, tykkäisitte ihan varmasti! 🙂

  • Reply annanna June 14, 2015 at 18:13

    Vau mitä maisemia! Minkä ikäinen nuorin reissaaja oli? Turvaistuin-ikäinen kuitenkin? Mua kiinnostaisi miten onnistui laittaa turvaistuin matkailuautoon? 🙂 Ollaan mietiskelty omaa reissua juurikin Norjaan ja en tajua mihin lapsen istuimen saa laitettua autossa 😀

    • Reply Laura R. June 14, 2015 at 19:05

      Nuorin matkalainen pääsi juuri ennen reissua kypsään kuuden kuukauden ikään, eli vietti kyllä turvakaukalossa kaiken ajoajan. Kaverin rytmi siis saneli aika pitkälti meidänkin ajotahtimme ja taukomme. Reissumies oli kyllä niin reipas tapaus että huh, selkeästi seikkailijan verta suonissa! 🙂

      Turvaistuimen sai autoon sinne sisälle keskipenkeille kiinni, kun etupenkillähän on airbag. Paras ja tiukin kiinnitys olisi ollut selkä menosuuntaan päin olevalla penkillä, mutta siinä vauva olisi taas joutunut olemaan kasvot menosuuntaan, joten sehän ei ollut vaihtoehto. Niinpä turvakaukalo piti kiinnittää vastapäiseen penkkiin, jolla äiti tai isi istui kasvot menosuuntaan vauvan vieressä ja pikkuinen kaukalossaan toisinpäin. Kiinnityssysteemi ei vain ollut siinä paras mahdollinen, sillä turvakaukalon telakkaa ei saanut ihan täysin heilumattomaksi paikalle. Telakka kiinnitettiin paikalleen turvavyöllä, ja sen olisi pitänyt olla mieluummin sellainen lantiomallinen (niin kuin vastapäisellä penkillä oli) eikä perinteinen olan yli menevä, jotta telakan olisi saanut mahdollisimman kireästi paikoilleen. Ei se paljoa siinä siis heilunut, kun vanhemmat suostuivat kalleimman aarteensa siihen matkan ajaksi laittamaan, mutta ei se ihan 10/10 pisteitä saanut.

      Kannattaa siis autoa tsekatessa ottaa vaikka oma turvakaukalo mukaan ja testata sen kiinnitys ennen auton valitsemista, jotta saa parhaan mahdollisen turvan! 🙂

      Niin ja suosittelen myös Rimman blogin tsekkaamista, sieltä varmasti löytyy paljon kiinnostavia juttuja lapsen kanssa matkustavalle! 🙂

  • Reply Kea S. June 14, 2015 at 18:16

    Ihania, tuttuja maisemia jotka näyttää niin erilaisilta eri valossa. Ja vaikka teillä on ollu jokseenkin sateiset kelit niin kovasti näyttää luonto vehreytyneen ihan vaan parissa viikossa meidän reissun jälkeen! Ja selkeesti oli teillekin ihan hittipaikka! 🙂

    • Reply Laura R. June 14, 2015 at 19:06

      Siis ihasteltiin sitä just kun tuonne saavuttiin, että miten huikean hienosti luonto oli puhjennut kukkaan tässä parissa viikossa, mikä meidän reissujen välillä oli aikaa! Ihan kuin eri maailma, vaikkakin molemmat ovat omalla tavallaan superkauniita 🙂 Todellakin oli ihan jackpot, pakko päästä takas! 🙂

  • Reply Maarit Johanna June 14, 2015 at 18:59

    Onneksi (ehkä) on tulossa Norjan kuumeeseen helpotusta piakkoin, olis muuten aika jäätävän kateuden vallassa näiden postausten lukeminen vaikeaa 😀
    Lofootit pitäis kyllä käydä kokemassa paremmalla ajalla ja säällä uudelleen. Harmi että teilläkin satoi vettä noin paljon, reilun viikon reissulla se on vähän jo ärsyttävää.
    Mut maisemat, ne kyllä palkitsee pahimmatkin kelit! <3

    • Reply Laura R. June 14, 2015 at 19:09

      No niinpä, kyllähän noin maisemat oli kauniita pienessä sumussakin, ja jotenkin se sopiikin tuonne Lofoottien maagiseen tunnelmaan! Mutta täytyy sanoa, että paremmat kiksit noista vuorista saa selkeällä säällä 🙂 Me esimerkiksi luultiin ensin etelään ajaessamme, ettei Lofoottien pohjoisosassa ole edes kovin korkeita huippuja, kun niitä ei alhaalla leijuneiden sadepilvien takia oikein näkynyt, mutta takaisin päin selkeällä säällä ajaessamme näimme pohjoisenkin osan ihan uudessa valossa ja jouduimme vaan yhteen ääneen toteamaan, että kyllähän ne maisemat on sitä samaa ilotulitusta alusta loppuun saakka! 😀

  • Reply Sanna I Siveltimellä June 14, 2015 at 19:11

    Näyttääpä upealla ja tekstistä käykin ilmi, että on ihan siis ihan kelpo vastine Uudelle-Seelannille? 🙂 Tuo surffimesta olikin ihan uusi tuttavuus, joten siitä kuvamatskua odotellessa! Teillä on varmasti ollut hyvä reissu, hyvällä porukalla 🙂

    • Reply Laura R. June 14, 2015 at 19:14

      On tosiaankin kelpo vastine Uudelle-Seelannille, huomattavasti lyhyemmällä matka-ajalla! ^_^ Vaikka en kyllä käy silti väittämään, että Lofoottien upeus yhtään söisi mun Uusi-Seelantirakkautta, sillä siinä maassa on vaan se joku oma maagisuus ja taika. Mutta niin näyttäis olevan jotain samaa Norjassakin, ja se saa haluamaan vaan lisää! Mutta siinä kohti onkin kiva juttu se, että se on tosiaan ihan tuossa naapurissa, niin on vähän iisimpi lähteä takaisin 🙂

      Unstadista tulee vielä oma postaus, se oli ihan ykköspaikka! ^_^

  • Reply Rimma June 14, 2015 at 20:17

    Oijoijoi! Ihan huippuja kuvia kuomasein! Minä en ole vielä edes kaikkia ehtinyt siirtää koneelle, mutta täytyykin tehdä se heti seuraavan kerran, kun saan pojan tainnutettua päikkäreille. Oli niin helmi tää meidän reissu, että kyllä ehdottomasti joku vuosittainen roadtrip-traditio pitää kehitellä! Pus! <3

    • Reply Laura R. June 14, 2015 at 20:34

      Oi kiitos, vaikka eihän nää nyt mitään oo suhun verrattuna! Mä siirsin tänään kans loput kuvat koneelle ja useampi tunteroinenhan siitä turahti niitä läpikäydessä, eikä valmista luonnollisesti ole vieläkään. Noh, pikkuhiljaa 🙂 Tää roadtriphomma on niin traditio jo syntyessään! <3

  • Reply Jenna June 15, 2015 at 09:19

    Voi hyvä elämä näitä kuvia ja tunnelmia, jotka kuvista välittyvät. Näytät niin iloiselta ja onnelliselta. Lisämatskua odotellessa 🙂 Instassa oli huikea Lofootti-tykitys päällä.

    • Reply Laura R. June 15, 2015 at 17:02

      Ihana kuulla, kiitos kauniista kommentista Jenna <3 Kyllä tuolla nousi onnellisuusmittari ihan tappiin saakka! ^_^ Ja kiva jos se tykitys ei oo alkanut nyppiä 😀

  • Reply heidisofia June 15, 2015 at 17:02

    Oooh kuin ihania kuvia, en malta oottaa omaa reissua Lofooteille viikon päästä!! Niin täydellisen näköistä. Hei muuten vaihdoitteko rahaa ollenkaan vai pärjääkö siellä kortilla? Me ollaan tässä sitä vähän pohdittu eikä oikein tiedetä mitä tehdään.. 😀

    • Reply Laura R. June 15, 2015 at 17:08

      Kiitos! 🙂 Oi ihanaa, viikon päästä jo, mahtavaaa! Toivottavasti kelitkin on jo vähän lämmenneet siihen mennessä 🙂

      Ei vaihdettu rahaa ollenkaan, eli pärjäs oikein mainiosti luottokortilla. Jopa camping-alueella, millä piti laittaa 20kr kolikko suihkuun jotta sai lämmintä vettä, pystyi maksamaan summan kortilla ja saamaan sitten kolikon poletiksi 🙂 Ostettiin ruuat suurimmaksi osaksi jo Ruotsin puolelta Kiirunasta ennen Norjaan menoa (kerran käytiin Norjassa ulkona syömässä, pizzalla), ja sinnekin maksettiin kortilla, eli ei vaihdettu mitään valuuttaa reissua varten ja hyvä niin, ni ei jäänyt turhaan mitään kolikoita pyörimään taskunpohjille! 🙂

      Ihanaa matkaa! Minkälaisia suunnitelmia teillä on tuonne? 🙂

      • Reply heidisofia June 17, 2015 at 12:57

        Okei, kiitti vastauksesta! 🙂 ja kiitos, tosi rennot suunnitelmat on, vähän niinkuin teilläkin! Oulusta eka ensimmäisen päivänä Narvikiin ja sitte kolme päivää kierrellään Lofoottien etelärannikkoa varmaankin mutta mennään ihan miltä tuntuu aina sillä hetkellä. Sitte takas Ouluun! :>

        • Reply Laura R. June 17, 2015 at 13:10

          Kuulostaa hyvältä! Valmistautukaa jo henkisesti siihen et se Ruotsin pätkä sinne Norjan rajalle saakka on sit sairaan tylsä 😀 Mut poroja voi aina bongailla, se pitää mielen virkeenä! 😉

          Hyvää matkaa, nauttikaa!

  • Reply Milla - Pingviinimatkat June 15, 2015 at 17:43

    Siis onhan nää maisemat vaan niin tajuttomia, että ei ihme jos teille on jäänyt kaipuu ja kuvat selattu moneen kertaan jo tässä vaiheessa. Norja on kyllä mieletön ja niin lähellä! Uusi-Seelanti kaipuuseen taatusti oivallinen lääke myös. Lofootit on meillä ollut myös haaveissa siitä asti kun sielä NZ:stä saavuttiin takaisin Suomeen. Lisää näitä siis kiitos!

    • Reply Laura R. June 15, 2015 at 18:43

      Joo se on kyllä oiva korvike Uudelle-Seelannille – ainut mikä sieltä puuttuu on ne helposti (ja ilmaiseksi) bongattavissa olevat eläimet. Mutta näkishän Norjassakin valaita ja delfiinejä, niin kuin NZ:ssakin! 🙂

      Täytyy koittaa tykittää pian lisää tavaraa tuuttiin niin saatte fiilistellä lisää! ^_^

  • Reply Jenni / Globe Called Home June 15, 2015 at 17:50

    Mielettömän näköisiä maisemia! Mä olen ollut matkailuauton kyydissä viimeksi 12-vuotiaana, ja silloin wc-kasetin tyhjentämisestä huolehdin minä. 😉 Perseestähän se oli, mutta pääsin sillä verukkeella irti tiskivuoroista…

    • Reply Laura R. June 15, 2015 at 18:54

      Maisemat oli kyllä erittäin jees!

      Hehee, niinhän mä totesin, että kukas siitä nyt tykkäis… 😀 Aijai, aika paska nakki, kirjaimellisesti 😀 Mä olisin kyl mieluummin tiskannut 😉

  • Reply Tiia June 15, 2015 at 19:27

    Mä vähän tyrin tänään aiemmin ja kaiketi laitoin sulle yhteistyölinkin kautta viestiä 😀 hups! Toivottavasti tuli perille asti ja joutaisit vastaamaan 🙂
    Tiia

    • Reply Laura R. June 15, 2015 at 19:39

      No worries, etkä tyriny! 😀 Se ei oo tarkoitettu vaan yhteistyölinkiksi vaan just sähköpostin vastineeksi 🙂 Kirjoittelen just vastausta! 😉

  • Reply Helena June 16, 2015 at 11:04

    Voih. Täällä ollaan kans pitkään suunniteltu miehen kanssa, että lähdetään Norjaan autoilemaan. Me vaan meinattiin olla niin hurjia, että nukutaan farmarissamme ja ehkä teltassa, niin pitää odotella säiden lämpiämistä. Fiksumpi olisi varmaan toteuttanut tämän reissun vielä Oulussa asuessaan, mutta aina ei voi olla fiksu. Mahtavia kuvia Laura vaikka sää vähän kenkkuilikin!

    • Reply Laura R. June 16, 2015 at 18:00

      Me ollaan suunniteltu miehen kanssa tuolla samalla reseptillä jo toista reissua Norjaan, paitsi että meillä ei ole edes farkkua, haha 😀 Onhan sieltä Pulusta vähän lyhempi matka tuonne juu, mutta eipä se ole kuin varata pari ylimääräistä matkapäivää niin hyvin pääsee täältäkin liikenteeseen! Testatkaapa mennessä tai tullessa lauttayhteyttä Vaasan ja Uumajan välissä, se vähentää vähän ajokilometrejä eikä sit toisaalta tartte ajaa samaa reittiä sinne ja takas – se pohjois-Ruotsin pätkä Haaparannalta alkaen on nimittäin ihan tappavan tylsä melkein sinne Norjan rajalle saakka!

      Kiitos kuvakehuista! <3

  • Reply Inka June 16, 2015 at 15:20

    No teillä on kyllä ollut mahtavan näköinen reissu, en käsitä noita maisemia, niin hienoja!! Letkeä tunnelma välittyy kyllä aika mainiosti tämän tekstin läpi. 🙂

    • Reply Laura R. June 16, 2015 at 18:01

      Kiva jos tunnelma välitty jollain tapaa läpi, oli kyllä hyvä ja letkeä reissumeisinki! 🙂 Ja noi maisemat on vaan niin rakkautta, ah <3

  • Reply Veera June 27, 2015 at 14:33

    Teillä on näköjään olleet ihan normaalit Norja-ilmat, siellä sataa suunnilleen aina tai on vähintään sumuisen harmaata. 😀 En oo itse käynyt siellä vuosiin, mutta nää sun kuvat aiheutti hillittömän kaipuun takaisin.

    • Reply Laura R. June 30, 2015 at 11:40

      Joo niinhän se vissiin on, että siellä missä on lähistöllä meri ja vuoristoa, muuttuu kelit myös helposti kuin taikaiskusta 😀 Mutta harmaudesta ja sateesta huolimatta tuolla oli kyllä pirun kaunista, eli en ihmettele jos orastavaa Norja-kuumetta pukkaa! ^_^

    Leave a Reply