Oulangan Pienellä Karhunkierroksella

Kotimaanmatkailu
April 12, 2015

Kun Rukan rinnetouhuista oltiin saatu tarpeeksemme (kaikki paitsi kolme reipasta, jotka laskivat viisi päivää!), päätimme suunnata noin puolen tunnin automatkan päästä Rukalta starttaavalle Pienelle Karhunkierrokselle. Vaellus on 12 kilometriä pitkä ja se kulkee osittain samaa reittiä, kuin 82 kilometrinen Karhunkierros. 12 kilsan kipaisu oli oiva päiväretki meille viidelle retkeilijälle ja kahdelle koiruudelle. Reitti osoittautui henkeäsalpaavan kauniiksi ja päivästä nauttivat täysin siemauksin niin ihmiset kuin hännänheiluttajatkin! Ei kyllä pääse tuon paikan kauneus ihan oikeuksiinsa kuvissa, joten suosittelen lämpimästi tamppaamaan polun itse ja toteamaan Kuusamon kauneuden 🙂 Itsellä jäi sellainen polte, että tekisi mieli lähteä ensi kesänä tai ruskan aikaan vaeltamaan koko Karhunkierros!

Pieni Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto Pieni Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto P4020410 P4020417 P4020415

Eka kuvaustauko oli pidettävä jo Niskakoskea ylitettäessä, missä oli jo upeat maisemat, eikä vielä oltu edes kansallispuiston puolella! Vaappuvia riippusiltoja riitti reitin varrella.

Reitti lähti Juuman parkkikselta, mistä oli hyvät opasteet vaellukselle. Viitoitus/merkkaus reitillä oli koko matkan ajan muutenkin selkeää eikä eksymisen vaaraa ollut, vaikka yhdessä vaiheessa meinattiinkin lähteä väärälle polulle, hah. Virallista talvikunnossapitoahan tuolla ei ollut, eli aika tarkkana sai olla jyrkissä kohdissa. Siellä, missä kesällä on olemassa helposti askellettavat, vaikkakin jyrkähköt rappuset, oli nyt lumenpeittämää ja liukasta alamäkeä, joissa turvallisin alastulotapa oli meidän testauksen mukaan joko perslasku tai hurjimpien suosima tapa juosta alas vaan niin vauhdilla kuin uskaltaa ja toivoa, että saisi vauhdin pysähtymään ennen kuin kapsahtaisi katajaan. Tai mäntyyn.

Pieni Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto P4020423 P4020425 P4020427 P4020430 P4020428 P4020434 P4020453 P4020458 P4020460 P4020461 P4020469

Meidän koiravahvistukset Vito ja Hilja olivat aivan into pinkeinä päiväretkestämme. Vito viipotti menemään kärjessä ja tasaisin väliajoin ravasi takaisin päin peruslabbiksena tarkistamaan, että kaikki me jonossa kulkevat immeiset olimme edelleen matkassa mukana. Vito varmaan ravasikin tuon päivän aikana reitin kilometrimäärän tuplana kaiken sen poukkoilun ansiosta, hah 😀 Hilja-tyttösemme oli taas luonteensa mukaisesti hieman rauhallisemmalla, mutta silti silminnähden innostuneella fiiliksellä reissussa mukana. Ainoastaan inhottavat, kamalan pelottavat riippusiltaylitykset saivat tyttöparan kauhun partaalle. Likan ilmeet olivat aika hauskaa katsottavaa sen rohkeasti hurjasta näkymästä huolimatta ylittäessä riippusiltoja. Ja täytyy kyllä myöntää, että olihan se aika vaikuttavaa katsoa paikkapaikoin hyvinkin vuolaina kuohuvia koskia jalkojensa alla kiikkerää siltaa ylittäessään.

Pieni Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto P4020489 P4020493 P4020476 P4020515 P4020533 P4020525 P4020542 P4020543 P4020502 P4020553

Matka eteni hyvässä tahdissa Viton pitäessä vauhtia yllä. Aina välillä pysähdyttiin ihastelemaan huikeita maisemia ja vetämään happea, ja täytyy sanoa, että itseni ainakin yllätti se, miten mahtavilta nuo metsäiset ja kallioiset koskimaisemat näyttivätkään, vaikka kelikin oli pilvinen. Sitä ihan herkistyi oman kotimaan kauneuden edessä ja muisti jälleen, että hyvä on käydä täälläkin vaeltamassa, eikä aina vain haaveilla niistä kaukomaiden trekkireiteistä.

Pieni Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto P4020587 P4020589 P4020597

Nälkä oli alkanut jo kurnia vatsassa, ja edessä oli vielä yksi pitkähkö metsäpätkä ennen Siilastupaa, jolla olimme päättäneet pitää pidemmän tauon. Matka, ja muutamat aika yllättävän rankat nousut alkoivat vähän jo painaa jaloissa, mutta jollain ilveellä sitä jaksettiin painaa hyvä hiki päällä tuvalle saakka. Ja siinä se vihdoin oli, 8,5 tallatun kilometrin jälkeen, Siilastupa! Autiotupa majoittaa 12 henkeä.

P4020615 Pieni Karhunkierros P4020614 P4020623Pieni KarhunkierrosP4020635 P4020643 P4020645 P4020653 P4020657 P4020672

Siilastupa, jossa voi myös majoittua Karhunkierroksella, sijaitsee upeissa maisemissa. Suoraan tuvan kuistilta aukeaa näkymä Jyrävälle, joka yhdeksän metrin korkeudessaan on yksi Suomen suurimmista vesiputouksista! Näin talvisaikaan tuo putous oli tosin jäässä, mutta aikamoisen siistiä oli päästä näkemään vaihteeksi jäässä oleva vesiputous – virtaavia versioita kun on tullut ulkomailla ihasteltua vaikka ja kuinka.

Pidimme tuvalla taukoa varmaan 45 minuuttia eväitä syöden ja makkaraa grillaillen, minkä jälkeen lähdimme taittamaan viimeistä etappia ennen paluuta Myllykoskelle, josta kävelisimme samaa reittiä takaisin autolle saakka. Heti Siilastuvan jälkeen oli edessä varmaankin reitin tiukin nousu, ja laskettelusta jo valmiiksi kipeytyneet kinttuni huusivat hoosiannaa. Alusta oli liukas, mutta onneksi gore tex -lenkkareissani oli pitävähköt pohjat, niin ei kovin pahasti päässyt lipsumaan. Viimeisessä alamäessä ennen Myllykoskelle laskeutumista onnistuin tosin liukastumaan ihan kunnolla ja satuttamaan toisen ranteeni. Onneksi kipuilu meni kuitenkin päivässä parissa ohitse.

Pieni Karhunkierros P4020693 P4020699 P4020703

Pienen Karhunkierroksen kiettäminen talvisaikaan vaatii siis ainakin tukevat ja pitävät jalkineet ja kohtuullisen kunnon, jotta jaksaa kiipeillä. Kesällä reitti lienee helppokulkuisempi.

Oltiin tosi tyytyväisiä siihen, että päätettiin käyttää yksi päivä tuohon retkeen, sillä maisemat ja reitti osoittautuivat todella palkitseviksi. Itse en olisi jaksanut olla enää rinteessäkään, silllä neljässä päivässä ehti laskemaan kaikki rinteet enemmän kuin tarpeeksi monta kertaa lävitse. Reitillä tuli muutamia muita ihmisiä vastaan, yhdet jopa rinkkojen kanssa eli kiersivät varmaankin pidempää ja yöpymisiä vaativaa Karhunkierrosta, mutta hiljaista oli. Ja niin ihanaa!

Myös Liikkeellä-blogin Sofia on käynyt kiertämässä Karhunkierroksen lähiaikoina, käykäähän kurkkaamassa hänenkin kertomuksensa! 🙂

Postauksen kuvat on otettu Rajala Pro Shopilta lainassa olleilla linsseillä M. Zuiko Digital 12mm f2.0 sekä M.Zuiko Digital 17mm f1.8. Runkona toimi oma Olympus PEN Lite E-PL5.

You Might Also Like

19 Comments

  • Reply Maarit April 12, 2015 at 13:41

    Hyvältä näyttää! 🙂 Teillä on ollut kyllä söpöt matkaseuralaiset mukana! Me itseasiassa just pääsiäisenä puhuttiin Oulangasta ja Karhunkierroksesta. Mulle on tullut nyt jotenkin tosi kova Suomi -kuume. 😀 Ei olla vieläkään lyöty lukkoon meidän kesäloman ekaa kahta viikkoa. Voi hyvin olla, että retkeillään ihan Suomen kamaralla, jos ei joku yllättävä idea keksitä ulkomaille. Mulla on tiedossa yksi kiva pieni erämökki, jonka saisi edullisesti käyttöön Itä-Suomesta, ties vaikka mennää sinne. 🙂

    • Reply Laura R. April 12, 2015 at 16:35

      Karvaiset matkaseuralaiset – nelijalkaiset siis – oli kyllä superihania (no okei, oli meidän pojatkin hyvää seuraa!)! 😀

      Erämökki Itä-Suomesta kuulostaa erittäin hyvältä ja ennen kaikkea rauhalliselta paikalta nollata ja rentoutua, niin kuin kesälomalla kuuluu tehdäkin! Ei kannata ressata liikaa, jos ei mitään soppelia ukomaanreissua tule mieleen, kyllähän se Suomen kesä on ihana 🙂

  • Reply Maarit Johanna April 12, 2015 at 14:59

    Karhunkierros pienenä tai kokonaisena kelpais koska tahansa! Tuo olis ihan unelma lähtiä kiertään ruska-aikaan kun ei ole ötököitä enää. Vitsi että Suomestakin löytyy komiaa maisemaa.
    Mutta niinkuin sanoit, pitäis mennä paikan päälle itse katsastamaan se todellinen kauneus ^^

    • Reply Laura R. April 12, 2015 at 16:31

      Älä muuta viserrä – ruskavaellus ois niin siisti kokea (noloa, mutta eipä tullut käytyä kertaakaan oikealla vaelluksella sillon kun asuin Rollossa), eikä tosisssaan tarttis sillon enää tapella öttiäisten kanssa. Mutta voipi olla, ettei meikäläisten allakasta ihan liikene aikaa nyt tulevana syksynä tälle reissulle sen Trans-Mongolian takia, mutta jos vaikka sitten ensi vuonna! ^_^

  • Reply Suvi April 12, 2015 at 16:07

    Kiersin viime kesänä tuon saman lenkin ja innostuin niin, että suunnittelin vaeltavani nyt kesäkuussa tuon kokopitkän reitin. Suunnitelmiin tosin tuli pieni mutka matkaan, sillä vaihdankin yllättäen työpaikkaa ja kesäloma meni sitten siinä. En tiedä, ehtiikö uusilta töiltä mihinkään useamman päivän vaativaan juttuun, mutta täytyy toivoa tai siirtää tuota haavetta vuodella.

    Mieletöntä, että noinkin lähellä (Asun nyt Oulussa) on noin upeita paikkoja! Sietäisi kyllä tutustua tähän lähiseutuun paljon paremmin.

    /Suvi

    • Reply Laura R. April 12, 2015 at 16:29

      Kiva kuulla, että muitakin "Pikkukarhun" kiertäneitä on puraissut sama kärpänen 🙂 Mutta voi hittolainen, kun tuli tuo työnmuutos! Toivottavasti saisit silti reissun järkättyä vaikka palkattomien vapaiden avulla. Mutta kyllähän se Karhunkierros vaatii vähintään sen kolmen yötä ja nelisen päivää, että ehtii kiertää suht rauhassa ja istuskella välillä maisemia ihailemassa. Ruskavaellus olisi varmasti ihan mahtava kokemus, en nimittäin ikinä ole itse ollut sellaisella!

      Oulusta on kyllä ihanan lähellä monia upeita luontokohteita, se on kyllä hyvä puoli pohjoisemmassa Suomessa asumisessa! 🙂

  • Reply Elina | Vaihda vapaalle April 12, 2015 at 16:15

    Näyttää upealta! Nyt taisit aiheuttaa melkoisen Karhunkierroskuumeen vähän kaikille 😀 Kovasti tuo pienempi kierros houkuttelisi ja nimenomaan ruska-aikaan. Silloin siellä voi kyllä olla ruuhkaakin? Onko tuossa tietty kiertosuunta vai kulkeeko porukka ihan mihin suuntaan tahansa?

    • Reply Laura R. April 12, 2015 at 16:24

      Hehee, hyvä jos aiheutin! 😀 Ruska-aikaan on varmasti juu enemmän populaa liikenteessä kuin näin talvisaikaan. Pienen Karhunkierroksen voi kiertää kumpaan suuntaan vaan, aika tasaisesti oli sekä nousuja että laskuja. Reitin suunnan voi valita tuolla Myllykoskella, mistä se looppi alkaa ja päättyy. Siitä oli sitten tallattava samaa reittiä takaisin Juumaan 1,5 km.

  • Reply Inka April 12, 2015 at 18:26

    Vitsi tuo Pieni Karhunkierros on kyllä kiva päiväreitti! Meillä on mökki siinä suht lähellä ja käytiinkin toissajuhannuksena vaelluksella tuolla, ja kyllä kelepas, ne maisemat on kyllä jotain niin siistiä. Pitäs laittaa agendalle myös talvisaikaan!

    • Reply Laura R. April 13, 2015 at 05:39

      Heeei, mä en oo tiennykään, et teillä on mökki noin huikeilla seuduilla, wau! Tälleen kevättalvella toi oli kyllä hyvä, en tiiä miten siellä pääsee eteenpäin ihan sydäntalvella, paitsi lumikengillähän nyt varmaan pääsee maaliin millon vaan. Instastasta oon katellut kuvia tuolta ja on siellä kyllä joitain niin upeita tykkylumiotoksia, että on siellä joku käynyt ihan keskitalvellakin varmasti!

  • Reply Milla - Pingviinimatkat April 12, 2015 at 20:41

    Kyllä on ollut teillä upea päivä! Näin kevättä kohti pääseekin näköjään aika paljon pidemmälle kuin mitä me taannoin eräällä joulukuisella visiitillä. Silloin matka loppui myllylle. Ihan huikeat maisemat tuolla kyllä on ja just niin kuin sanoit, vetää hiljaiseksi tämä kotimaan kauneus.

    • Reply Laura R. April 13, 2015 at 05:44

      Vai ette oo päässeet myllyltä eteenpäin, no höh! Varmaan lumikengillä ois tosissaan päässyt vähän pidemmälle? Me nähtiin joitakin lumikenkäjälkiä tuolla reitillä, varmaan siellä ihmiset käyttää niitä talvella enemmänkin. En tosin tiiä, miten niistä mäista selviää niiden kanssa 😀 Noi on kyllä jänniä nuo ei-talvikunnossapidettävät reitit, kun niistä ei oikein ikinä tiedä mitkä olosuhteet siellä on ja riippuu niin paljon talvestakin. Tosin noilla leveyspiireillä ja korkeuksilla lienee aina lunta 🙂

  • Reply Panu / Panun matkat April 13, 2015 at 20:20

    Kiitos tästä. Mä haluaisin myös päästä joskus heittämään pienen Karhunkierroksen. Nämä postaukset eivät ainakaan intoa vähennä.

    Mitä muuten tykkäsit 17 mm:n M. Zuikosta? On mulla käytössä päälinssinä. 🙂

    • Reply Laura R. April 14, 2015 at 06:18

      Kiva että tykkäsit ja postaus kasvatti edelleen vaellusintoa! 🙂

      Tykkäsin tosi paljon, loistava yleislinssi! Ahdashan se on esim. hotellihuoneen kuvaukseen ja laajan maiseman taltioimiseen (joihin 12 mm olikin sitten niin nappi että!), mutta sitten taas ihan huippu yleislinssi kaikkeen muuhun peruskuvaamiseen. Huomasin, että se sopii kauniisti jopa potretteihin, jos ei tavoittele niihin voimakasta bokehia. 🙂

  • Reply Sofia / Liikkeella April 16, 2015 at 05:31

    Heh, mekin meinattiin kerran lähteä väärälle polulle vaikka yksi koirista itsepintaisesti ohjeisti sille oikealle…. 😉 katosi tolppa näkyvistä vissiin ja väärä polku näytti tampatummalta.

    • Reply Laura R. April 16, 2015 at 06:49

      Joo meillä kävi ihan samalla tavalla, lieneekö ollut jopa sama kohta! 🙂

  • Reply IGTT: reissuvuosi 2015 paketissa! - RIMMA + LAURA -matkablogiRIMMA + LAURA -matkablogi January 7, 2016 at 01:00

    […] Rukan rinteistä, Monomestan täydellisistä ranskalaisiata, sekä Oulangan kansallispuistosta Pienellä Karhunkierroksella ja Kiutakönkään upeissa maisemissa. Reissu jäi mieleen myös siitä, että se oli viimeinen […]

  • Reply Lumilomalle Leville! - RIMMA + LAURA -matkablogiRIMMA + LAURA -matkablogi January 28, 2016 at 09:38

    […] ja vaelluksineen todella tervetullut. Ehdimme käydä rinteiden pöllyttelyn lisäksi tamppaamassa Pienen Karhunkierroksen sekä näkemässä upean Kiutakönkään talviasussaan. Noilla poluilla tuli huokaistua aika monta […]

  • Reply Yön yli Repovedellä vauvan kanssa - RIMMA + LAURA -matkablogiRIMMA + LAURA -matkablogi August 7, 2016 at 15:06

    […] ollaan haaveiltu miehen kanssa jo pitkän aikaa Karhunkierroksesta täysimittaisena (lyhyt tuli kierrettyä kevättalvisissa maisemissa), mutta sen vaatiessa useamman päivän tallaamisen, olemme toistaiseksi päättäneet odotella sen […]

  • Leave a Reply