Mikä sinut teki onnelliseksi?

Kotimaanmatkailu, Lapsiperhe matkustaa
March 23, 2015

On sunnuntai. Ihanan hidas aamu. Pitkästä aikaa viikonloppu, jolloin ei ole mitään sen tähdellisempiä sovittuja menoja. Aamuaurinko pilkottaa pilvien lomasta paljastaen pesua kaipaavat ikkunat ja hennon pölykerroksen piirongin päällä. Olen onneksi sen sortin ihmisiä jota ei parit villakoirat paljoa hetkauta, kunhan tavarat ovat kutakuinkin omilla paikoillaan.

Käyn pojan päiväunien aikana rauhassa tallilla rapsuttelemassa harmaata jättiläistä. Kaverista irtoaa vähintäänkin saavillinen karvoja näin kevään kunniaksi, joista valtaosa päätyy tietenkin meikäläisen silmiin taikka suuhun. Eipä tuo haittaa. Antaa karvatukkojen pöllytä, sillä jokainen pölähdys vie lähemmäksi kesää. Kohta Herra Hanurinkin turkki kiiltelee laitumella kilpaa auringon kanssa, turvan hamuillessa makoisia tuoreita heinätuppoja. Kesälaitumille kaipailee hevosten lisäksi jo varmasti itse kukin, mutta minulla on tosi hyvä olla tässä ja nyt.

Metsäretki-2 Metsäretki-3 Metsäretki-4 Metsäretki-5

Iltapäivällä sisko tulee kylään ja leipoo punajuuri-brownieta. Taivaallista. Herkuttelun jälkeen otetaan pienet päiväunet koko perheen voimin ja sillä ei ole mitään ihanampaa, kuin kuunnella oman vauvan tyytyväistä tuhinaa kainalossa. Lopulta lenkkipolun kutsu vie meistä voiton ja päätän vyöttää juniorin kantoliinaan jatkamaan uniaan.

Sää on aika kirpsakka ja pakkanen kipristää poskipäitä purevan pohjoistuulen antaessa oman mausteensa, mutta miehen ylisuuren toppatakin alla lämmitämme vauvan kanssa toinen toisiamme, rinta vasten rintaa. Suuntaamme keskuspuistoon tutulle polulle, jota on tallattu varmasti jo satoja kertoja, mutta ei se sen loistoa vähennä. Voisin kuvata näitä juurakoita, tuota havupuuta sekä jäätynyttä lampea yhä uudestaan ja uudestaan, sillä joka kerta nään ne vähän uusin silmin. Tänään sää on muuttunut aamuauringosta harmaaksi, jonka värittömyys tuo metsästä esiin uusia aavistuksen mystisiä piirteitä. Kamera unohtuu kotiin, mutta ei senkään niin väliä. Onhan minulla puhelin. Ennen ei olisi ollut sitäkään, mutta nyt vauvan vuoksi kannan sitä aina mukanani.

Metsäretki-6 Metsäretki-7 Metsäretki-8 Metsäretki-9

Lenkin jälkeen otetaan höyryävät kupilliset teetä, tuhotaan jääkaapissa sopivasti ässehtineen brownien rippeet ja käperrytään sohvalle koirista lähtien koko porukka suunnittelemaan pian starttaavaa pohjoisen reissua. Ihan täydellinen päivä.

Mikä minut sitten teki onnelliseksi? En osaa edes eritellä. Elämä. Hymyt. Tuo sunnuntai muiden joukossa. Brownie. Nämä elämäni miehet. Tulevat matkat. Metsäpolku. Ystävät, perhe vaiko sittenkin se, että joku on keksinyt niinkin kätevän kapineen kuin kantoliina, jossa vauvan on turvallista nukahtaa äidin sydämenlyöntejä kuunnellen.

Mikä sinut teki onnelliseksi? 

Kuvat: iPhone 6   

You Might Also Like

22 Comments

  • Reply Laura R. March 23, 2015 at 08:42

    Hyvä Malla, hieno teksti! Oot kehittynyt jotenkin hirveesti kirjoittajana viime aikoina, liekö se äidinrakkaus joka puskee sieltä läpi ja tuo oman mausteensa juttuihin. Minut teki äsken onnelliseksi yövuorosta kotiin saapunut mies, joka nyt tuhisee tuolla sängyssä päiväunillaan <3 🙂

    • Reply Rimma March 23, 2015 at 10:40

      Kiitos Laura <3 Voihan se olla! Ollaan monesti Jiin kans juteltu siitä, miten meidän elämä on nyt jotenkin tunnetasolla "täydempää". En oikein osaa selittää. Ymmärrät varmasti. Laurille terkkuja! 🙂

  • Reply Meri March 23, 2015 at 09:49

    Kylläpä huokui tunnelmaa tämä teksti 🙂 viikonloppuna täällä suunnilla nautittiin aikalailla samoista elämän iloista – metsälenkeistä, hyvästä ruoasta, tulevista reissuista ja tekemättömyyden tunteesta. Jotenkin tavallinen arki pistää tällä hetkellä niin kovin onnelliseksi!

    • Reply Rimma March 23, 2015 at 10:43

      Sen on oltava tämä kevät, joka saa arjen tuntumaan juhlalta! Ihanaa, että sielläkin nautitaan näistä tavallisen mukavista hetkistä täysin rinnoin 🙂

  • Reply Mabn March 23, 2015 at 10:02

    Meidän pieni on alkanut viime viikolla hymyilemään ja jokeltelemaan. Se on kyllä tehnyt niin monta kertaa jo onnelliseksi, ihan sama miten väsynyt tai pahalla tuulella on ollut. 🙂

    • Reply Rimma March 23, 2015 at 10:44

      Voi ihanaa! Nuo jos mitkä on niitä kallisarvoisimpia hetkiä <3 Pusuja pienelle ja arjen haasteisiin tsemppiä äidille 🙂

  • Reply Anne-Maria March 23, 2015 at 10:46

    Ihana kirjoitus <3 Poikkesin pitkästä aikaa katsomaan upeita kuviasi ja lukemaan mielenkiintoisia tarinoitasi. Ja tulen taas pian uudestaan katsomaan mitä teille kuuluu. Oikein hyvää kevättä koko poppoolle!

    • Reply Rimma March 24, 2015 at 18:50

      Kiitos Anne-Maria! Kiva kun piipahdit, tervetuloa pian uudestaan ja aurinkoista kevättä sulle 🙂

  • Reply Katinka March 23, 2015 at 12:02

    Näin se pitääkin olla, että tulisimme onnellisiksi niistä asioista jotka ovat juuri tässä ja nyt. Itse olin kaksi viikkoa Thaimaan kuumuudessa. Ja vaikka siellä olikin ihanaa ja lämmintä, niin minut tekee juuri nyt onneliseksi tämä Suomen raikas ilma, niin kirpaisevaa kuin onkin. Olen myös onnellinen omasta perheestä ja siitä, että asiat ovat hyvin. Kauniita kuvia olit ottanut jälleen =).

    • Reply Rimma March 24, 2015 at 19:04

      Oi kyllä Suomi on just hyvä, vaikka kyllä se lämpökin on ihanaa. Niin mukava kuulla, että sielläkin päässä hyvä fiilis! 🙂

  • Reply Maarit March 23, 2015 at 14:43

    Tiiätkö mitä! Kun oon viimeaikoina just miettinyt näitä samoja juttuja, miten onnellinen sitä oikeesti onkaan kaikesta mitä on. 🙂 Ja samalla nousee päivittäin savu korvista esimerkiksi lounasruokalassa kuunnellessa kun jotkin mammat valittaa huonosta ruuasta samalla kun lappaavat sitä epäekologisiin kertakäyttöastioihin, ja kun tarjolla on kuitenkin kaikille eri ruokavaliolle vielä käypä vaihtoehto 😀 Meillä on täällä Suomessa moni asia vähän liiankin hyvin, aina ei muisteta arvostaa niitä perusjuttuja jotka on meille ihan itsestäänselviä, mutta monelle täysin tavoittamattomia. Pitäs osata arvostaa sitä mitä on sen sijaan, että murehtii kaikkea jota ei ole. Onnellisuus on hyvin pitkälti itsestä kiinni.

    • Reply Rimma March 25, 2015 at 13:07

      Oon ihan samaa mieltä, että onnellisuus on hyvin pitkälti itsestä ja omasta asenteesta kiinni! Tottakai kaikilla on vastoinkäymisiä ja välillä ne on niin musertavia, ettei valoa tunnu olevan, mutta niinä hetkinä kun kaikki on periaatteessa just hyvin, niin pitäis vain osata nauttia. Jokainen päivä on ainutkertainen eikä sitä saa koskaan takas <3

  • Reply Jenna March 23, 2015 at 18:25

    Tää osui ja upposi. Ihanan fiiliksen postaus! 🙂

  • Reply Nita March 23, 2015 at 19:13

    Ihana postaus! Ja tuo tokavika kuva, en kestä! ♥ Tänään maanantaina mut tekee onnelliseksi ihana viestittely hyvän ystävän kanssa ja hyvin mennyt treeni Bodycombat-tunnilla. 🙂

    • Reply Rimma March 25, 2015 at 13:07

      Voi hyvä treeni ja ystävät on <3

  • Reply Maarit Johanna March 23, 2015 at 20:26

    Niin kaunis postaus. Metsän keskeltä harvoin tulee onnettomana kotiin. Varsinkaan tuollaisen suloisen pullaposken kanssa ^^

    • Reply Rimma March 25, 2015 at 13:07

      No älä muuta sano! <3

  • Reply Maria Dejanova March 23, 2015 at 21:26

    <3

  • Reply Mari March 24, 2015 at 07:30

    Ihana teksti <3 Ei elämän tarvitse olla suorittamista, extremeä ja kokoaikaista hypeä kokea jotain uutta ja eksoottista. Onneen ei paljon tarvita. Itselleni se on auringon paiste, kevääseen heräävä luonto, mullasta puskevat tulppaanit. Tuhisevat piskit kainalossa, rakastava mies, ystävät. Hetki hyvän kirjan parissa, muisto lomamatkasta..Pieniä arkisia asioita. Mulla on jotenkin sellainen ajatus, että onnellisuus on elämän perusta ja sillä aallolla mennään vaikkakin se joskus heilauttaa pahemman kerran. Ihania kevätpäiviä Sinulle ja perheellesi.

    • Reply Rimma March 25, 2015 at 13:08

      Ei mitään lisättävää! Kiitos <3 Aurinkoa sinunkin päiviin! 🙂

    Leave a Reply