Reissaaminen laittaa ostotottumukset uusiksi

Asenteet ja ajatukset, Maailmanympärimatka
March 10, 2015

Matkailuharrastus on tuonut elämääni paljon uusia hyviä ulottuvuuksia. Sen lisäksi, että pääsen näkemään toinen toistaan upeampia paikkoja ympäri maailmaa, olen omaksunut myös arkeeni uusia tapoja matkailun ansiosta. Repun kanssa pääosin reissatessaan joutuu karsimaan matkatavaroidensa määrää ja miettimään ostoksiaan. Vaikka lentokoneen ruuma tai junan tavaransäilytyshylly imaisiskin pullistelevan rinkan, selässä ei silti pidemmän päälle nappaa kantaa yli 20 kilon reppua. Sen vuoksi on opeteltava tulemaan toimeen vähemmällä sekä mietittävä etukäteen asuyhdistelmiään ja vaatteiden käyttötarkoitusta.

Muistan vielä joskus nuorempana Kanarian perhematkoille lähtiessäni pakanneeni koko samsonitellisen aivan täyteen kesämekoja, shortseja, hameita ja toppeja. Vaatetta ja kenkiä oli yleensä mukana kolminkertainen määrä siihen nähden, mitä olisi loppujen lopuksi tarvinnut olla, ja siihen päällehän tuli vielä ne uudet hellemekot ym. ostokset, mitä kohteessa tehtiin.

Vielä maailmanympärimatkallekin lähtiessäni ja rinkkaani pakatessani tunsin tykytyksen takaraivossani. Tiesin, että olin pakannut liikaa vaatteita mukaan, joten vielä sinä samana aamuna, jona meidän oli määrä nostaa kytkintä, perkasin rinkkani sisällön vielä kertaalleen läpi ja jätin ystäväni varastoon kassillisen ylimääräisiksi luokittelemiani vaatteita ja bikineitä. Binikit on muuten mun heikkous, niitä tulee pakattua aina liikaa mukaan! Niitä perustelee itselleen aina sillä, että ne vie kuitenkin niin vähän tilaa, mutta totuushan on se, että jokainen säästetty gramma on kotiinpäin ja pois harteilla keikkuvasta painolastista. Lopulta lentokentällä reppua punnitessani se painoi 14,4kg sisältäen kosmetiikan, vaatteet, räpylät ja snorkkelin. Mun kevyin rinkka ikinä! Lisäksi oli toki käsimatkatavara, jossa oli läppäri, kamera ja kaikki laturit ym. elektroniikka. Palatessamme punnitsin jännittyneenä rinkkaani San Franciscon lenkokentällä. Se painoi 18,8kg, eli jonkun verranhan sitä tuli shopattua siellä Jenkeissä, mutta aika maltillisesti kuitenkin.

Rinkka selässä reissatessaan ei voi myöskään shoppailla mielin määrin, ellei ole valmis lähettämään ostoksiaan kotiin postipaketeissa tai ystävien kantamana. Molempia edellä mainittuja  keinoja tuli aikoinaan käytettyä Aasiassa reissatessani, mikä nyt jälkeen päin ajateltuna tuntuu ihan idiotismilta – varsinkin kun ne shoppaillut vaatteet ja kengät oli sitä jäätävää huonolaatuista thai night market -rättiosastoa. Eihän niitä paljoa tullut sitten edes Suomessa enää käytettyä, tai sitten ne hajosivat tahi menivät muutoin käyttökelvottomiksi heti ekassa pesussa.

Seuraa tunnustus. Olen kenkäfriikki, ja “entisessä elämässäni” ollut muutenkin varsinainen shopaholic. Saatoin pahimpaan aikaan ostaa ainakin yhden uuden vaatekappaleen per viikko. Monet näistä vaatteista saattoivat olla sellaisia ihan kivoja rytkyjä, joita tuli loppujen lopuksi käytettyä ehkä kerran, minkä jälkeen ne hautautuivat jonnekin vaatekaapin perukoille. Miksi ostaa viisi heikkolaatuista ihan kivaa paitaa? Paljon fiksumpaa on ostaa se yksi laadukkaampi ja tosi kiva pusero, joka ei hautaudu sinne hyllyn takaosaan pinon alimmaiseksi! Hävettää jopa nyt tähän väliin myöntää, että pahimmillaan olen laskenut omistavani yhtäaikaisesti melkein 150 paria kenkiä. Ihan järkyttävää, kuka hitto tarvitsee niin paljon kenkiä? Ei kukaan! Ei kovin kestävää tai fiksua kuluttamista. Vielä tälläkin hetkellä mulla on aivan liikaa kenkiä laatikot ja varastot pullollaan. Pitäisi laittaa kaikki kirpparille myyntiin (onks muuten suosituksia hyvistä itsepalvelukirppiksistä pk-seudulla?).

Vanhan duunipaikkani toimisto sijaitsi ihan Helsingin keskustassa, joten kaupoilla tuli pyörittyä paljon, ja koska tapasin työssäni paljon asiakkaita, tuli minun näyttää siistiltä. Olen muutenkin kyllä tykännyt aina vaatteista ja shoppailusta kiinnittänyt huomiota sihen miltä näytän, kun lähden ihmisten ilmoille. Tiedostin kuitenkin hassaavani ihan liikaa hynkkyä rytkyihin, joten lopetin shoppailun aloittaessamme säästämisen maailmanympärimatkaa ja häitä varten. Se teki aluksi aika tiukkaa, mutta pikkuhiljaa siihen tottui – eihän mulla vaatekaappi lähtökohtaisesti tyhjyyttään kaikunut, joten siistiä päällepantavaa kyllä riitti.

Samat vaatteet maalla, merellä ja ilmassa, melomassa, vaeltamassa, piknikillä, nukkuessa, benjihypätessä, kaupungilla... :D Uuden-Seelannin käytetyin vaatekappale näyttää olleen Haglöfsin goretex-takki. Samat vaatteet maalla, merellä ja ilmassa, melomassa, vaeltamassa, piknikillä, nukkuessa, benjihypätessä, kaupungilla… 😀 Uuden-Seelannin käytetyin vaatekappale näyttää olleen Haglöfsin goretex-takki.

Itse maailmanympärimatkallamme shoppailin tosi vähän ja totuin liikkumaan samoissa kuteissa kaikkialla. En sano, että olisin aina nauttinut siitä, tai etten olisi kaivannut reissugarderoobin uudistamista aina säännöllisin väliajoin, mutta tulin sen kanssa toimeen. Matkakuvieni joukossa ei ehkä ole tyylikkäitä asukuvia, viimeisen päälle duunattuja surffikiharoita ja kevyen kauniisti ehostettuja biitsilookkeja, mutta hitto vie niissä on fiilistä. Mitä sitten, jos 80 prosentissa Uuden-Seelannin kuvista näytän kulkuripummilta sotkuisine letteineni ja kuluneine lenkkareineni? Ainakin olen onnellisen näköinen pummi. Sitä paitsi, Hobo don’t mind a little rain.

Siispä, yksi parhaista jutuista, mitä maailmanympärimatka minulle opetti, oli fiksummat ostotottumukset. Heti reissun jälkeen en olisi ensinnäkään rahapulassani voinut shoppailla, mutta mikä parasta, en ole ihan kauheasti edes kaivannut sitä nyttenkään, vaikka siihen voisi jo olla vähän varaakin. Itse asiassa en enää oikein edes viihdy vaatekaupoilla. Tietysti aina välillä olen kitissyt, että vitsi kun mulla ei taaskaan ole mitään päälle pantavaa, mutta enpä vielä kertaakaan tähän päivään mennessä ole päätynyt lähtemään alasti ulos. Sitä paitsi, paljon mieluummin laitan shoppailusta säästyneet rahat tilille talteen tulevia reissuja tai muita yllättäviä menoja varten.

Toki olen tehnyt paluun jälkeen ostoksia, mutta pyrkinyt ostamaan vain tarpeeseen ja hillitysti. Olen esimerkiksi ostanut vain yhdet uudet kengät (ja nekin alennusmyynneistä), mikä on kaltaiselleni kenkäfriikille jo saavutus. Olen myös alkanut hankkia asioita ennemmin käytettyinä kuin uusina. Löysin esimerkiksi Rukan laskureissuamme varten second handina käyttämättömät Helly Hansenin tekniset laskuhousut neljäsosalla siitä hinnasta, mitä ne olisivat maksaneet uutena kaupasta.

Mitä tulee siihen, että miltä näytän nykyään kun lähden kotoa ihmisten ilmoille niin…. kröhöm. Joku saattaisi sanoa, että siinä mielessä reissu ei ole tehnyt hyvää, sillä saatan näyttää välillä todella räjähtäneeltä tapaukselta 😀 Huomaa myös, että nykyinen  työni on vähän eriluonteista eikä vaadi liiemmin bleisereitä tai korkokenkiä, joten Sanna-parka on joskus kyllä joutunut katselemaan melkoista peikkoa, hah. En todellakaan jaksa meikata kuin silloin tällöin, ja edellisistä kulmien kestovärjäyksistäkin on vierähtänyt varmaan jo puoli vuotta. Käytän nykyään tosi paljon enemmän silmälaseja a.k.a. pullonpohjia päässäni, vaikka ennen kuljin aina kaikkialla piilareissa, koska vihasin sitä miten voimakkaat miinuslasit pienentää mun silmiä. Nykyään ei enää kiinnosta, ja joku pistäis sen varmaan avioliiton piikkiin, mutta mä pistän kyllä reissussa juurtuneiden, huolettomampien tapojen piikkiin. Plus kai musta on vaan tullut mukavuudenhaluinen. Silmälasit ei kuivu päähän, matalat kengät on mukavat jalassa ja collarit ei purista mistään. Tervetuloa vanhuus! 😀

Onko kukaan muu huomannut matkailun vaikuttaneen samoin omiin kulutustottumuksiin?

Ps. Iso kiitos vielä kaikille lauantaisen delfiinipostaukseni lukeneille, jakaneille, tykänneille ja kommentoineille. On tosi tärkeää, että näitä asioita saadaan levitettyä laajempaan tietoisuuteen! Kiitos. <3

You Might Also Like

35 Comments

  • Reply Ronii March 10, 2015 at 09:37

    No ei siihen tarvii edes maailmanympärysmatkaa kun joka aamu haluais laittaa sen kollarin päälle ja conssit jalkaan! 😀 Ihan vaan työkavereita ajatellen on pakko joskus miettiä mitä päälleni pistän. Tänäänkin aamulla katse haahuili tuttuun college-paitaan, mutta annoin sen jäädä roikkumaan hengariin. 🙂

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 10:46

      No ei varmana tartte ei 😀 Siihen riittää ihan vaan se vanheneminen ja mukavuudenhaluisuus. Vaikken siis missään nimessä vihjaile että sä olisit vanha! ;D Mä oon sitä paitsi tänä talvena todistanut jo monet kerrat, että collegehousut VOI olla todella tyylikkäät, kun niiden pariksi pukee siistit mustat, klassisen tyylikkäät nilkkurit ja puseron. Vieraat ihmiset on tulleet kehumaan sitä asukokonaisuutta oikeasti useammin kuin kerran! Oon varmaan vetänyt puolet talvesta siinä samassa asussa… 😀

  • Reply Maarit Johanna March 10, 2015 at 09:39

    Kiitos tästä postauksesta <3 Mulla on ollut pitkään tosi tosi pummi olo ihan siksi etten ole oikeasti ostellut uusia vaatteita kuin erittäin kovaan tarpeeseen (vaikka eikö se just ole aika fiksua) ja lempparipaitani on edelleen sama kuin Pariisin reissulla 2009. Se on mulla jokaisella reissulla ollut matkassa ja kotonakin kovalla käytöllä. Kenkiä joutuu ostamaan joka vuosi kun edelliset menee puhki ja farkut aina 5kk välein kun hajoavat, mutta muuten vaatekaappini on pysynyt aika muuttumattomana siitä maagisesta hetkestä asti kun täytin 18-vuotta ja sain päätäntävallan käyttää kaikki tililläni olevat rahat reissaamiseen. Löysin elämäni ensimmäisen jakun Australiasta hintaan $15 ja olin ihan fiiliksissä. Uus oikea vaate ja vielä tosi kaunis!
    Myönnän etten ole oikein ikinä ole seurannut muotia, mutta ehkä on ollut tietoinen valinta pysyä erossa muotilehdistä. Mie saan ainakin paljon suuremman tyydytyksen kun tuhlaan sen vaivalla kasaan kerätyn 500€ lentolippuun unelmien kohteeseen kuin vaikka uuteen merkkitakkiin tai muihin vaatteisiin. Kyllä nuo vaatteet vielä hetken kestää kun en onneksi tästä enää ole kasvamassa 😀
    Ihanaa että muutkin reissailijat tuntevat itsensä välillä ihan peikoiksi enkä ole ainoa ^^

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 10:42

      Travel bums united! <3 😀 Mäkin saan nykyään huomattavasti suuremman tyydytyksen reissuun sijoitetuista rahoista vaatteiden sijaan. Sitä paitsi, matkoista jää ikuiset muistot, vaatteet lentää keräykseen tai kirpparille kuitenkin aina jossain vaiheessa 😉 Olisinpa mäkin oppinut säästeliääksi ja vähemmän kuluttavaksi ennemmin jo nuorempana, mutta parempi kait myöhään kuin ei milloinkaan!

  • Reply Elina | Vaihda vapaalle March 10, 2015 at 09:39

    Aikamoisen muutoksen olet läpikäynyt 😀 Ja hyvään suuntaan! Mä muistan mun ekan Thaimaan reissun. Menin ihan sekaisin, kun niitä rättejä sai niin halvalla. Samoin kävi vuosia tuon jälkeen Jenkeissä Jersey Gardensin outletostarilla. Ostin aivan sikana kaikkea ja käyttämättähän ne suurin osa jäi. Maailmanympärimatkalle lähtiessä tein aikamoisen virheen. Pakkasin mukaan vaatteita, joista ajattelin voivani luopua hyvillä mielin uusien, maailmalta ostettujen tilalle. No me sitten reissattiinkin niin pienellä budjetilla, ettei mulla ollut varaa shoppailla, joten hengasin rytkyissä, joissa en itseasiassa oikein viihtynyt. Olisi siis kannattanut ottaa mukaan ne lempparivaatteet.

    En ole enää vuosiin shoppaillut paljoa. Suomessa en juuri lainkaan. Tosin kierrän paljon kirppareita, mutta sitä en laske samalla tavalla. Matkoilla haluan kyllä päästä ostelemaan jonkin verran uusia vaatteita. Rinkan kanssa en enää matkusta. Ei näillä nikamamuutoksilla kannettaisi kevyempääkään rinkkaa, joten matkalaukkuun mahtuu. Yritän kuitenkin ostaa ennemmin yhden laadukkaan vaatekappaleen kuin kolme halpista.

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 10:39

      No kyllä, on tässä onneksi jotain kehitystä tapahtunut vuosien saatossa! 😀 Ja voin niin samaistua tuohon Thaimaassa sekoamiseen, mule kävi siis ihan samoin! Ja ne kaikki vaatteet oli vielä ihan kauheita! 😀

      Mulla oli maailmanympärireissussa mukana osittain lempivaatteita ja osittain just sellaisia, joista pystyin tarpen tullen luopumaan. (Osa ihan kylmästi myös pöllittiin hostellien kuivausnaruilta, kuten mun yks collegepaita ja merinovillapaita.) Mutta erityisesti mieleen jäi yksi rakas vihreä hellemekko, joka kului sitten tuon reissun aikana niin paljon, että joutui lentämään lumppukeräykseen kotiin päästyämme. Se vähän harmitti, mutta toisaalta ainakin olin käyttänyt sitä lempimekkoa koko rahan edestä 🙂

  • Reply Anne | Metallia Matkassa March 10, 2015 at 09:43

    "Binikit on muuten mun heikkous, niitä tulee pakattua aina liikaa mukaan!"

    Siis mä pakkaan mukaan aina vaan yhdet ja ainoat bikinit.. Johtuu osittain siitä, etten omista eteenpäin enkä ole ikinä ajatellut, että niitä tarvitsisi olla useammat 😀 Olen muuten viimeksi ostanut uudet bikinit 2011 Thaimaasta.. Hyvin ne käy vielä, kun eihän ne käytössä edes juuri kulu! Mutta mä en olekaan koskaan ollut erityisen muotitietoinen..

    Matkustaminen on vaikuttanut mun kulutustottumuksiin siinä mielessä, että en hirveästi shoppaile, kun säästän rahat matkoihin. Matkoillahaan ei enää tule hirveästi shopattua vrt. jotkut ensimmäiset reissut Aasiaan, kun takasin piti raahata niitä huonolaatuisia riepuja kassitolkulla. Yritän nykyään panostaa muunlaisiin muistoihin, kuin tavaroihin, vaikka pitäähän sitä aina jotain pientä tuoda. Aiemmin tuli kyllä shoppailtua useammalla sadalla eurolla kuussa. Sitten tajusin, että ne rahat kannattaa mieluummin sijoittaa matkoihin, varsinkin kun ostamani kengät ja vaatteet roikkuivat rekissä käyttämättöminä. Muutenkin itseä ehkä on alkanut vähän oksettamaan sellainen jatkuva materian haaliminen. Se on yksi syy, miksi olen lopettanut esim. muoti/lifestyleblogien seuraamisen. Yhtä ostamista ja kuluttamista koko aika. "Ostolakko" on kyllä kanssa yksi todella sairas termi – kai se kielii jo riippuvuudesta. Mutta niinhän se on, uuden tavaran ostamisesta saa nautintoa.

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 10:34

      Eli aika sama tarina kuin mulla. Se oli kyllä mahtava tunne huomata, miten nopeesti sitä rahaa kertyi säästöön, kun vaan lopetti turhan shoppailun! Mäkään en jaksa seurata mitään muotiblogeja, kun en sillä lailla edes kaipaa mitään inspiraatiota mun asuihin. Plus kyllähän se meininki tuntuu välillä ihan järjettömältä, kun joka jeesuksen muotivillitykseen pitää lähteä mukaan.

      Ja voih, oppisinpa mäkin noin vähälle biksukulutukselle. Vielä on kehittymisen paikkoja meikällä! Uuden tavaran ostamisesta saa kyllä yleensä nautintoa, ja vaatteilla ja kengillä tuli ennen ainakin itselläni ikään kuin palkittua itseään. Tänä keväänä oon palkinnut itseni ahkerasta opiskelusta uudella tyylikkäällä koulurepulla (en omistanut aiemmin reppua) 🙂

  • Reply Jenni / Globe Called Home March 10, 2015 at 09:46

    Mulla kulutustottumukset muuttui aika lailla kun jätin Suomen taakseni. Kun nykyään on epävarmaa, asuuko samassa maassa yli vuoden putkeen, ja muuton saattaa joutua tekemään matkalaukuilla, niin ei tee mieli ostaa mitään isoa. Ostan toki yhä uusia vaatteita – toimistotyö aiheuttaa paineita, koska vaikka oma tiimi onkin IT-nörttejä, niin asiakkaat on puvuissa ja bleisereissä 🙂 – mutta ei läheskään samaa tahtia kuin mitä Suomessa. Jos joskus tuntuu siltä, että nyt olis tosi kiva saada jotain muistoksi, niin päädyn nykyään koruihin: pieniä ja kulkee helposti mukana.

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 10:27

      Ymmärrän täysin sun tilanteen, varmana joudut miettimään tosi tarkasti mitä ostat ja kuinka paljon! Korut onkin näppäriä pikkumuistoja, kunhan niidenkin kanssa osaa pysyä kohtuudessa. Nimim. ihan liian monta paria rihkamakorviksia Thaimaasta mukanaan kantanut… 😀

  • Reply Kea S. March 10, 2015 at 10:01

    Tää oli hyvä postaus! Vaikka oon ite tosi tarkka siitä mitä (merkkejä/tyylejä) puen ja mitä ostan, niin se tarkoittaa kyllä just sitä ettei hutiostoksia tule oikeastaan tehtyä. Mä en oo ostanu uusia vaatteita tän vuoden puolella ollenkaan kun säästän pienistä pennosistani matkoja varten. Ehkä iän myötä tulee myös sellanen tietämys siitä mikä on sitä omaa tyyliä ja mihin kannataa sijoittaa… ja tietää mille tulee käyttöä. Ihan noin kova shoppailija (150 paria kenkiä!?! :D) mä en koskaan oo ollut, mutta kyllä munkin kellarissa on sekalainen säkillinen kenkiä ja vanhoja vaatteita jotka vaan odottaa kiertoon pääsyä. Ehkä meidän pitäis järjestää vaate-vaihtarit/kirppis matkabloggaajien kesken? Kampissa Runskilla on muuten itsepalvelukirppis jota mun isä käyttää…

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 10:25

      Kiitti Kea! Sehän on hyvä että on tarkka ja tietää tyylinsä, sillon niiltä hutiostoilta just säästyykin. 150 paria kenkiä (okei osa oli kirppareilta, mut ei se silti mitään hyvitä :D) on ihan jäätävä osoitus siitä, etten oo ajatellut asiota yhtään pidemmälle vaan mennyt ihan vaan fiiliksen mukaan. "Oi miten ihanat ja hauskan väriset kengät, nää sopis sikahyvin sen yhden paidan kanssa!" Ja niinpä päätyivät ne kengät käyttöön sen yhden paidan kanssa, sen yhden ainoan kerran 😉

      Vaatevaihtarit/kirppari kuulostaa loistoidealta, peukutan! Järkätään! Pitääpä tsekata paljonko tuolla Runskilla maksaa pöytä, kiitti vinkistä!

  • Reply Maarit March 10, 2015 at 10:06

    Oon aika läheltäliippaavasta aiheesta meinannut kans kirjoittaa. Nimimerkillä; möin neljä vuotta sitten noin 50 paria vanhoja korkkareita kirppisjobbarille… Oon ollut nuorena ihan hirvee ja kullakin oli kenkiä joskus pitkälti yli sata paria. Tänä vuonna en oo käynyt kertaakaan vaateostoksilla ja mun asenne kuluttamiseen on tehnyt kuperkeikan. Käytän kotona esim mun miehen vanhoja villapaitoja jne. Välillä mua suorastaan ällöttää vaatekauppojen halpisrievut. Vielä kun saisi tän niin ulkonäkökeskeisen nuoren sukupolven maailmankuvan muuttumaan… Just viikonloppuna puhuttiin kotona näistä asioista ja kuinka nyt valitsis toisin kun joskus nuorena. 🙂

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 10:20

      Onneksi ikä tuo järkeä päähän, ei voi muuta sanoa! 😀 Kyllähän mä edelleen tykkään kauniista vaatteista ja kengistä, mut enää ei ole pakko saada itselle jokikistä kenkäparia 😉 Mua ällöttää kans ne keinokuitusekoiterievut, jotka menee samantien nyppysiksi tai kutistuu & venyy pesuissa. Se on sama ku nakkais rahaa kaivoon kun niitä ostaa! Jos nykyään ostan jotain esim. ketjumyymälöistä, niin tsekkaan aina ekana materiaaliselosteen. Jos ei ole esim. 100% puuvillaa, niin nou tänks.

      Miehen vanhat villapaidat rokkaa <3

  • Reply Aino March 10, 2015 at 10:08

    Kiitos ajatuksen viemisestä vuoteen 2008 ja Phuketin Night Marketille :). Mun onni oli silloin minibudjetti, edessä oleva maailman ympärysmatka ja liian iso beba thaikkuvaatteisiin. Muistoksi jäi yksi toppi. Silloin harmitti, jälkeen päin ei. Rahat tuli käytettyyä järkevämmin Jenkkilässä laadukkaita talvivaatteita hamstraten Kanadan pakkaskelejä varten, joista edelleen jokatalvipäiväisessä käytössä mm. laskettelukamat. Ilmastonmuutoksesta johtuen lähtiessä kamaa oli 12 kg, palatessa varmasti yli 30 kg! Ps. itse oon hullaantunut kaisesta parjauksesta ja fbmokailuista huolimatta Facebook-kirppiksistä. Tavara liikkuu kivasti, jatkuvasti ja kohtuullisella vaivalla.

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 10:16

      Hihii moi Aino, kiitos kommentista! 😀 Mistä arvasit, että mielessä kyti juurikin Phuketin night market, sieltä ostetut pennin rievut ja se saakelin iso pahvilaatikko, jonka postitin Suomeen paikallisesta postitoimistosta… kesti muuten reilut kaksi kuukautta saapua mutta perille tuli. Ja kyllä, olisin pärjännyt ilman niitäkin rättejä 😀

      Mä oon kans myynyt astioita FB-kirppareilla, mutta kun tosiaan olis pari ikea-kassillista vaatetta ja siihen päälle säkillinen kenkiä, niin en millään jaksais alkaa siihen, että sovin 20 eri tyypin kanssa noudoista ja toimituksista ym. Siks mieluummin kaikki jonnekin kirpparipöytään ja ne mitkä ei viikossa parissa liiku, saavat päätyä vaikka Pelastusarmeijalle.

  • Reply Hanna / Rêves & Voyages March 10, 2015 at 12:20

    Tunnistan ihan saman muutoksen itsessäni, sillä vielä lukioikäisenä tuli shoppailtua aika reippaasti, varsinkin niitä korkokenkiä 😀 Nykyään yritän ihan tahallani vältellä kauppoja ja tarpeettomia ostoksia, ja laitankin kaiken ylimääräisen rahan matkakassaan. Ranskassa asuessa shoppailu lähti vähän lapasesta, koska siellä oli paljon kivoja kauppoja, joita Suomessa ei ole ja muutenkin ylimääräistä vapaa-aikaa kaupungilla kiertelyyn. Laskin kotiin palattuani summan, joka oli kulunut vuodessa shoppailuun, järkytyin ja aloitin ostoslakon 🙂 Itse oon huomannut, että Suomessa tulee harvemmin enää shoppailtua, mutta reissusta ostaa herkemmin kaikkea halpaa ja kivaa, jota Suomesta ei saa, eli hellemekkoja, joita täällä pystyy käyttämään sen kaksi kuukautta 😀

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 19:08

      Aika positiivisesti ajateltu tuo kahdenkin kuukauden käyttöaika niille hellemekoille täällä armaassa kotimaassa 😀 Voin kyllä kuvitella että Ranskassa on karannut shoppailumopo käsistä. Mut joo, tää on kyllä kaikin puolin hyvä muutos! Säästyy hirveesti rahaa ja voi ohjata sitä fiksumpiin juttuihin 🙂

  • Reply Hanna / Rêves & Voyages March 10, 2015 at 12:20

    Tunnistan ihan saman muutoksen itsessäni, sillä vielä lukioikäisenä tuli shoppailtua aika reippaasti, varsinkin niitä korkokenkiä 😀 Nykyään yritän ihan tahallani vältellä kauppoja ja tarpeettomia ostoksia, ja laitankin kaiken ylimääräisen rahan matkakassaan. Ranskassa asuessa shoppailu lähti vähän lapasesta, koska siellä oli paljon kivoja kauppoja, joita Suomessa ei ole ja muutenkin ylimääräistä vapaa-aikaa kaupungilla kiertelyyn. Laskin kotiin palattuani summan, joka oli kulunut vuodessa shoppailuun, järkytyin ja aloitin ostoslakon 🙂 Itse oon huomannut, että Suomessa tulee harvemmin enää shoppailtua, mutta reissusta ostaa herkemmin kaikkea halpaa ja kivaa, jota Suomesta ei saa, eli hellemekkoja, joita täällä pystyy käyttämään sen kaksi kuukautta 😀

  • Reply Inka March 10, 2015 at 15:01

    Jee mikä aihe, toinen kenkäfriikki ilmoittautuu! Mun heikkous on ihan överikalliit kengät, ja siinä on se kätevä puoli ettei tartte kauaa miettiä ostaako lentoliput ja kengät. 😀 Vaikka tunnustan, että kaapista löytyy useampi pari noita lentolippujen arvoisia popoja, ja nyt ei tosiaan puhuta mistään norwegianista…

    Kivaa ja mielenkiintoista pohdintaa, ja nää näytät aina hyvältä! Rillit kunniaan!

    Ja ps. saako näin lukijana esittää vienon toiveen paksummasta tai tummemmasta fontista? En tiijä johtuuko mun huonosta näöstä (kyllä, nyt on uudet rilekset päässä) vai mistä mutta tuota leipistä on jotenkin hankala lukea.

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 19:11

      Juu mä muistan joskus kun puhuttiin tästä aiheesta 😀 Mut sulla on sentään se et jos ostatkin kalliita kenkiä niin ainakin ne on sit laadukkaita ja kestää vuosia! 🙂

      Joo enhän mä nyt oikeesti siis mikään rääsyläinen koskaan ole, mutta jos vertaa siihen et ennen oli korkkarit jalassa ja bleiskassa ja viimesen päälle meikit ym. niin nyt on ehkä sanotaanko vähän naturellimpi tyyli 😛

      Ja saa toki esittää toiveen! Mun täytyy koittaa tsekkailla tuota fonttiasiaa tai ainakin tummentaa se mustaksi, nythän tää on tummanharmaa. 🙂

  • Reply Reppuroosa March 10, 2015 at 16:37

    Onpa hyvä, että kulutustottumukset on päässy suurennuslasin alle ja muuttuneetkin!

    ‘Vähän, mutta laadukasta’ -teemaa sivuten haluaisin tietää tuosta repusta, jonka yhdessä vastauksessa mainitset. Näin sen instassa ja pohdin, onko se alkuperäinen Little America vai mahdollisesti pikkuserkkunsa mid-volume? Ootko ollu tyytyväinen? Myös käyttökokemuksia haluaisin udella, kun itse tarvitsisin juurikin kodin ja yliopiston välille repun joka imisi sisäänsä läppärin ja kaiken muun härpäkkeen, jota kannan mukanani (yleensä ihan liikaa). Muutaman repun väliltä koitan valita ja saada ekalla kertaa maaliin tämän hyvän repun metsästyksen, joten etsin tietoa monesta suuntaa 🙂

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 19:16

      Kyllä! 🙂 Se on just se mid-volume eli vähän vajaa 15 litranen, mutta tuntuu kyllä paljon tilavammalta! Mulla on parhaimmillaan ollut repussa 13 tuumanen läppäri, sen laturi plus 11 kirjaa, lompakko ja kahvitermari, et yllättävän tilava se kyllä on!! Ainoa mitä näin jälkeenpäin oon kaivannut on sellanen nopeampi ulkotasku, tuossa kun se pikkutaskukin on sekä vetuketjun että magneetillisten remmien takana, niin se ei aina oo niin nopee avata vaikka kaupan kassalla tms. Mutta ainakin se on turvallinen reissaamista ajatellen. Muuten oon ollut tyytyväinen ja reppu on hirmu hyvä selässä hyvien pehmusteiden ansiosta! 🙂

  • Reply ulla March 10, 2015 at 18:02

    Vitsi Kean ehdottama matkabloggaajien kirppis ois kyllä hauska idea! =) Mullaki ois vaikka mitä myytävää. Meillä on muuten autotalli nyt, joten ois hauska pitää kesällä sellanen oma garage sale Töölössä! =)

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 19:18

      JOOO! I’m in, vitsit ois siistiä pitää Töölössö garage sale ja tarjoilla siinä edustalla kävijöille ite tehtyä lemonadea sellasista lasipurnukoista! Miten niin vähän romanttinen kuva jenkkityylisistä garage saleista… 😀

  • Reply Milla - Pingviinimatkat March 10, 2015 at 18:11

    150 paria!! Ja mä luulin olevani kenkäfriikki itse 😀 En kyl tuohon verrattuna. Mutta siis, ehdotan et kutsut enne kirpparille roudaamista ystävät kylään joilla on saman kokoinen jalka (ole pliiiis 38-39…) ja siinä pääset ensimmäisistä ilman raahaamista mihinkään. Yksi ihan hyvä itsepalvelukirppis on Ullanlinnassa sijaitseva Kaivarin Kanuuna. Pitäisi taas itsekin varata sieltä pöytä… Osa vaatteista vintillä alkaa tulla muuten pian uudestaan muotiin 😀
    Kieltämättä oma pitkä reissu muutti asenteita, mutta pikku hiljaa siistejä toimistovaatteita tarvitsevana olen taas lipunut hetkittäin ostoshurmioon. Yleensä tosin vaan reissuissa, kuten Nykissä ja Saksan Outleteissa. Suomesta ostan äären harvoin enää mitään, kun kaikissa kaupoissa on samat merkit ja mallit tarjolla. Niin ja second hand ostoa ja omien vanhojen myyntiä varten suosittelen eri FB-kirpiksiä!

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 19:23

      No joo, ihan kauhee toi kenkämäärä! Mut toi siis sisälsi kaikki nilkkurit, saappaat, korkkarit, släpärit, sandaalit, ballerinat, tennarit, lenkkarit, kumisaappaat jne. ja osa niistä on mutsin vanhoja ja osa kirppiksisltä 😉 Mut joo, silti niitä on ollut ihan liikaa :DD Ja kyllä, mulla on 38 jalka et tervetuloa sovittelemaan! 😉

      Kaivarin Kanuuna on varmaan hyvä, mut siinä epäilyttää se et liikkuuko sieltä sellaiset ihan tavalliset vaatteet. Siks oon miettiny myös jonnekin Espooseen tms. viemistä, kun oon kuullu et Stadissa ei liiku kirppareilta niin hyvin sellaset ihan normikuteet kun täällä on niin tyylitietoista porukkaa et kirppareiltakin etsitään vaan mielettömiä vintage-aarteita 😉

  • Reply Katja Iivonen March 10, 2015 at 19:44

    Tää oli aivan mahtava kirjoitus! Itse myöskin ollut aikoinaan hirvee shoppailuhiiri, pahinta oli vielä se, että matkustellessa tosiaan kaikki käyttörahat menivät shoppailuun! Niillä euroilla olisi saanut toisen samanlaisen matkan! 😀 Mulla oli pahimmillaan VAAN joku 60 paria kenkiä, oonpas ihan aloittelija suhun verrattuna!

    En tiedä onko se vanhuus, sen mukana kasvaminen ja karvoittuminen (haha), mutta kulutustottumukset ovat kyllä muuttuneet radikaalisti kun on tajunnut kuinka pienistäkin säästöistä kasvaa ison iso läjä rahaa jonka voi pistää matkoihin, uusiin kokemuksiin ja unohtumattomiin elämyksiin. Olen itse pohdiskellut shoppailujani myös ja pitääpä tehdä myös postaus aiheesta! 🙂 Oma akilleen kantapää on kirpparit, joissa on niin helppo ostaa kun halvalla saa. Juuri tänään ostin 4 vaatetta, yhteensä 8 euroa. Joku sanoisi, ettei mitään, mutta itsellä silti pieni morkkis. Kaapit on jo valmiiksi täynnä vaatetta koko loppuelämälle.

    Hauskinta itellä on se, että 90% elämästä kuluu virttyneissä kotivaatteissa, verkkareissa ulkona tai työvaatteissa. Eli siinäkin mielessä hyvin pienelläkin vaatevarastolla pärjäisi niiiiiiiiiiiiin pitkälle. Ja naaman kampaaminen aamulla? Aivan liian hankalaa, kuka sellaista jaksaa? 😀

    • Reply Laura R. March 10, 2015 at 21:12

      Kiitos Katja! Mahtavaa kuulla, että muissakin on taoahtunut tätä järkiintymistä, hehe! 😀 Kirpparit on kyllä pahoja, ja aina kun sinne menee ite myymään omia ylimääräisiä kamppeitansa, päätyy myös ostamaan jotain. Ei edes pitäis mennä katselemaan muiden pöytien tarjontaa vaan pitäytyä vaan siinä että yrittää myydä omansa tyhjäksi! 😀

      Ja joo, meikit ja hiusharjat, niin yliarvostettuja! Luonnollinen kauneus on pop! 😉

  • Reply Hanna March 11, 2015 at 04:34

    Haha sattuipa sopivasti! Oli kyllä hyvä postaus. Itse juuri tänä aamuna pakkasin (lue: tungin) kaikki kamani takaisin rinkkaan viimeistä kertaa kolmen viikon thaimaa-singapore-malesia matkan jäljiltä (yhyy kaikki hupi loppuu aikanaan:/)

    Tämä oli ensimmäinen reissuni rinkan kanssa Suomen ulkopuolella, ja vaikka kotona koko ajan tiedostin, että älä ota liikaa kamaa kannat kaikkea selässäsi, ja viime metreillä karsin sinun tavoin turhia vaatteita pois niin silti sitä oli liikaa näin jälkikäteen mietittynä.

    Yksin kun on reissussa, eikä "asukuvia" tule juuri otettua (okei en muutenkaan ikinä panosta asuihini) niin loppupeleissä ketään ei kiinnosta käytätkö samoja sortseja vaikka kaksi viikkoa putkeen..

    Pysähdykset Singaporessa ja Kuala Lumpurissa eivät tehneet hyvää lompakolle eikä kyllä rinkan painollekaan, enkä edes ostanut mitään rytkyjä!

    Mutta jos jotain tästä matkasta opin pakkaamisen suhteen, niin ainakin sen, että tästä lähin onnistun hoitamaan kaikki max. viikon lomamatkat pelkillä käsipakaaseilla. Tavara on niin turhaa :D!

    • Reply Laura R. March 11, 2015 at 06:49

      No eikö ookin! 😀 Sitä kuitenkin päätyy käyttämään niitä yhtiä lempishortseja (niinkun esim. minä) ja kaikki muut on turhia. Mullakin oli siis karsinnasta huolimatta liikaa kamaa mukana. Käsimatkatavaralla todellakin pärjää viikon (varsinkin jos on lämpimässä kohteessa) ja vielä hyvinkin!

      Turvallista kotimatkaa, oli varmana ihana reissu! 🙂

  • Reply Anu Haapala March 11, 2015 at 14:05

    Heh, hauska lukea jonkun toisenkin kokemuksista aiheeseen liittyen. Mullakin on ostostottumukset muuttuneet aika paljon vuosien varrella, joskin luulen, että matkailua suurempi syy on ollut vanheneminen ja se mukavuudenhaluisuus. Lempihousuni on nykyään sellaiset Stockalta ostetut mustat, suorat housut, jotka näyttää siisteiltä mutta tuntuu kollareilta. 😀

    Parikymppisenä ulkomailla asuessani oli eri meinkinki. Munkin piti lähettää tavaroita Suomeen kylässä käyneiden perheenjäsenten mukana, ja silti oma laukku painoi kymmenen kiloa liikaa Suomeen palatessa. Omistin siihen aikaan myös esim. laukkuja varmaan kymmenittäin, ku nykyään mulla taitaa olla neljä laukkua iltalaukut mukaan lukien.

    Nykyään inhoan vaatekauppojen kiertelyä, kun naistenvaatekaupat on niin sekavia ja niistä on vaikea löytää mitään tiettyä. On myös vaikea löytää laatua ja hyviä materiaaleja. Matkaillessa huomaa, että laukun saa yleensä pakattua kevyemmin vuosi vuodelta.

    Oon muuten kokeillut kirppismyyntiä kahdessa paikassa Helsingissä, Dom-kirppiksellä Töölössä sekä Malmilla yhdellä itsepalvelukirppiksellä (en muista enää nimeä, mutta Google kertonee). Molemmat olivat kokemuksena ok, mutta täytyy sanoa, että Rovaniemellä asuessa tavara kävi selvästi paremmin kaupaksi.

    • Reply Laura R. March 12, 2015 at 12:11

      Ai että, kun kuulostaakin tutulta! Ja voi vitsi, mun edelliset kirpparikokemukset onkin nimenomaan Rollosta, missä oon myynyt monet kerrat pöydät lähes tyhjiksi joko Valtakadun kirpparilla tai Varastotiellä, ja tota mä just vähän pelkäänkin ettei täällä liiku se tavara ihan samaan malliin. Mutta ajattelin kokeilla, josko Espoon Akseli toimis! Se ei oo halvin ja ne ottaa myynnistä 2,5% komissionkin, mutta sieltä se kampe kuulemma liiahtaa. Jännä nähdä miten käy 🙂

      • Reply Anu Haapala March 18, 2015 at 04:59

        Mä oon myös myynyt monet kerrat tavaraa Varastotiellä ja Valtakadulla. 🙂 Hei, ois tosi kiva kuulla, miten se Espoon Akseli toimii, jos kokeilet sitä! En oo ikinä käynyt siellä, mutta vois kyllä käydä joskus tsekkaamassa paikan. 🙂

        • Reply Laura R. March 19, 2015 at 13:37

          Minäpäs laitan sulle vaikka sähköpostia, kunhan ollaan saatu aikaiseksi viedä kamat sinne Akseliin ja nähty miten se toimii! 🙂

    Leave a Reply