#ReilutBlogit -kampanja ja kuinka bongailla eläimiä eettisesti Uudessa-Seelannissa

Asenteet ja ajatukset, Eläimet, Oseania
February 16, 2015
#ReilutBlogit

Eilen sunnuntaina saatiin jälleen todistaa sosiaalisen median voimaa, kun erään suomalaisen matkanjärjestäjän Instagram-tilille postatun huumatun tiikerin rapsuttelukuvan aiheuttama puhuri lähti puskemaan eteenpäin trooppisen hurrikaanin voimalla. Aiheesta on ehtinyt jo kirjoittaa loistavat postaukset mm. Annika ja Gia, joten en sen enempää aio itse enää osallistua kyseisen matkanjärjestäjän myllyttämiseen.

Eläinten oikeuksista ja yleisestikin kestävästä kehityksestä puhuttaessa tupataan monesti menemään sormenheristelyn ja syyllistämisen tasolle, mikä on ikävää sillä asia on tärkeä ja siitä voitaisiin mielestäni yrittää keskustella positiivisen kautta. Liika paasaaminen pudottaa aina leijonan osan potentiaalisista kuulijoista pois, mutta jos jätetään syyllistäminen sikseen ja yritetään tuoda esille konkreettisia pieniä keinoja yleisen vastuullisuuden lisämiseen, ollaan jo oikealla tiellä.

Siksipä olen iloinen, että näiden eilisten tapahtumien tiimoilta matkabloggaajakollegat polkaisivat käyntiin vastuulliseen matkailuun positiivisen esimerkin kautta kannustavan #ReilutBlogit -kampanjan, johon Gia haastoi minut ottamaan osaa. Homma toimii seuraavasti:

  1. Kerro minkälainen rooli kestävällä ja eettisellä toiminnalla on sinun elämässäsi.
  2. Kerro jokin mukava kokemus mikä sinulla on ollut kestävästä matkailusta.
  3. Haasta mukaan vähintään kolme muuta blogia mukaan tähän. Sinun ei tarvitse olla matkabloggaaja tätä varten, vaan voit kirjoittaa myös muista kestävään kehitykseen liittyvistä asioista.

Kerro myös kommenttiboksissa omista kokemuksista ja osallistu mieluusti sekä Twitterissä että Instagramissa hashtagilla #ReilutBlogit tähän kamppikseen ja jaa FB:n puolella ilosanomaa myös muille, kun kohtaat hyvä tarinan! Voit myös osalllistua tähän omassa blogissasi vaikket nimettyä haastetta saisikaan. Mitä enempi, sen parempi!

Ja sitten mennään, meikäläisen korsi kekoon rakentuu näin:

1. Olisi tekopyhää lähteä tähän nyt väittämään, että olen jonkinlainen kestävän kehityksen ja eettisen kulutuksen malliesimerkki, kun en sitä ole. Muun muassa lentomatkailua harrastavana ja lihaa syövänä ihmisenä tiedostan, että niin hiilijalanjäljessäni kuin eettisyydessänikin olisi paljon petrattavaa. Olen kuitenkin tiedostava kuluttaja, ja ymmärrän että tekemällä tietynlaisia pieniä valintoja arjessa ja elämässäni, olen ainakin matkalla oikeaan suuntaan. Annan tässä nyt yhden esimerkin.

Olen tammikuusta lähtien pyrkinyt viettämään kaksi sellaista päivää viikossa, etten hyödynnä ollenkaan eläinperäisiä tuotteita ruokavaliossani. Kahdella viikolla tuo ei ole toteutunut, sillä en ole onnistunut syömään täysin vegaanisesti, mutta useimmiten homma ei ole tuottanut ongelmia. Erityisen hienoa oli tulla yhtenä päivänä kotiin, kun mieheni oli kokannut meille molemmille illalliseksi vegaaniset hampurilaiset bataattiranskiksineen. Joku saattaa ajatella, että no eihän tuo ole mitään, mutta minä ajattelen, että pienistä puroista syntyy iso joki. Jo yhdellä kasvisruokaan painottuvalla päivällä vähennetään pitkässä juoksussa ilmaston kuormittumista, sillä esimerkiksi maataloudella on todella suuret ilmastovaikutukset. Esimerkki: kasvisten tuotannossa syntyy 75 kertaa vähemmän haitallisia kasvihuonepäästöjä verrattuna naudanlihan tuotantoon. Lisää faktoja ilmastomyönteisestä ruuasta voit lukea esimerkiksi täältä ilmasto-oppaasta. Hyvä on huomata muuten myös satokauden vaikutukset tehdessään valintojaan siellä ruokakaupassa – talvella Suomen arktisissa olosuhteissa kasvatetut kasvihuonetomaatit ja -kurkut eivät myöskään ole niitä ympäristöystävällisimpiä valintoja. Vinkkejä satokauden mukaiseen ruokailuun löydät esimerkiksi Satokausikalenterista.

2. Määritellään ensin, mitä on kestävä tai reilu tai vastuullinen matkailu. Hyvä riippumaton lähde tämän selvittämiseen on esimerkiksi Reilun matkailun yhdistys“Reilun, kestävän ja vastuullisen matkailun periaatteet ovat pitkälti samoja. Kestävässä matkailussa on yksinkertaisimmillaan kyse siitä, että matkailun positiiviset vaikutukset maksimoidaan ja negatiiviset minimoidaan. YK:n matkailujärjestö UNWTO määrittelee kestävän matkailun ’matkailuksi, joka huomioi sen nykyiset sekä tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset, huomioiden niin matkailijoiden, matkailualan, ympäristön sekä kohdeyhteisöjen tarpeet’. Voidaan siis myös sanoa, että kyseessä on yleisten kestävän kehityksen periaatteiden mukainen matkailu.”

Matkustaessani maapallon toiselle puolelle Uuteen-Seelantiin olen syyllistynyt piiiitkään lentomatkaan, mikä ei ole kovin kestävää matkailua. Hieman parempaa siitä tekee se, että viivyimme perillä kerralla lähes neljä kuukautta (ei tarvitse heti lähteä takaisin, vaikka mieli tekisikin), hyödynsimme vuokra-autojen lisäksi julkista liikennettä, pyrimme tukemaan paikallisia pienyrittäjiä emmekä jättäneet luontoon jälkeemme muuta kuin jalanjäljet. Koska emme halua vahingossakaan tukea minkäänlaista eläimillä rahastusta, emme vieraile millään reissuillamme eläintarhoissa tai osoita eurojamme eläinten kustannuksella harjoitettavaan turismiin. Tämän aiheen ympäriltä on muuten kirjoittanut loistavia postauksia mm. Annika tiikeriturismiin, Rimma norsubisnekseen ja Elina delfiineihin liittyen. Kaikista edellä mainituista blogeista lötyy myös muita mainioita aihetta käsitteleviä postauksia, kuten myös Tiinan blogista. Omasta delfiininbongausretkestämme olen aiemmin kirjoittanut täällä.

Uusi-Seelanti on luonnossa bongattavien eläimien luvattu maa. Siellä ei tarvitse maksaa pennin pyörylää millekään kylmää bisnestä tekevälle taholle nähdäkseen vaikkapa pingviinejä, delfiinejä, hylkeitä tai merileijonia luonnossa. Jos hyvä duuri käy ja osaa ajoittaa reissunsa oikeaan aikaan, voi päästä tähyilemään myös valaita.

Ohessa siis muutama vinkki eläimien bongaukseen niiden luonnollisessa elinympäristössä Uudessa-Seelannissa:

1. Cape Foulwind, eteläsaari

Sekosin aivan täysin Cape Foulwindissa Uuden-Seelannin eteläsaaren länsirannikolla, sillä siellä näimme ekan kerran oikein ison hyljeyhdyskunnan! Cape Foulwindin hyljeyhdyskunta on turistinähtävyys, mutta hyvän siitä tekee se, että hylkeet saavat olla rauhassa rantakallioilla, ja ihmiset pääsevät tiirailemaan niitä hyvän matkan päästä. Tarkka näkö, kiikarit ja zoom-objektiivi ovat suositeltavia.
P2120910 P2120939 P2120958 P2120974

2. Nugget Point Lighthouse, eteläsaari.

Nugget Pontilla Catlins Coastilla eli eteläsaaren etelärannikolla on kaunis majakka ihan mielettömän upeassa miljöössä, mutta siellä voi ihastella myös kymmenittäin kallioilla kelliviä ja kuhisevia hylkeitä, sekä käydä katselemassa keltasilmäpingviinejä turvallisen välimatkan päähän rakennetusta piilopaikasta. Me satuimme näkemään vain yhden keltasilmäpingviinin tuona päivänä, mutta voi että oltiin innoissamme tästä bongauksesta – olihan se ensimmäinen ikinä näkemämme pingviini!

#ReilutBlogitP4051551 #ReilutBlogit

3. Otago Peninsula, Dunedin, eteläsaari.

Otagon niemimaa on aivan käsittämätön paikka. Sen lisäksi, että se on julmetun kaunis, siellä voi päästä näkemään todella läheltä aivan mahtavia merileijonia! Parasta siinä Otagossa on se, että ei tarvitse kuin kävellä rannalle, ja tadaa: luonnon oma elämysnäytelmä on valmis. Kannattaa vain muistaa pitää turvaväli noihin otuksiin. Niin, ja samalla rannalla voi nähdä myös illansuussa pesilleen palaavia pingviinejä, kunhan pysyttelee piilossa eikä häiritse niiden maihinnousua. Me emme nähneet tuollakaan kuin yhden yksilön ennen kuin hämärä jo saapui, mutta sekin oli upeaa. Erittäin iso suositus Otagon niemimaalle!

P4051476 P4051480 P4051484 P4051522 P4051535 P4051565 #ReilutBlogit
Edellä mainittujen lisäksi eläimiä voi bongailla luonnossa kaikille osapuolille turvallisen välimatkan päästä mm. Abel Tasmanin kansallispuistossa ja Moerakissa eteläsaarella sekä jo aiemmin mainitulla Bay of Islandsilla pohjoissaarella.

Tiedän monien vanhempien muiden muassa puolustelevan lastensa eläntarhassa tai delfinaarioissa käyttämistä sillä, että “ei meillä ole rahaa lähteä reissaamaan ympäri maailmaa, jotta lapset pääsevät näkemään eläimiä luonnossa”. Heille haluaisin vastata, että eikö olisi paljon hienompaa opettaa lapselle jo pienestä pitäen vastuullisuutta, ja ettei ole ok tuottaa kenellekään kärsimystä, jotta joku toinen siitä hyötyy? Sitten joskus, kun pääsisi näkemään eläimiä niiden luonnollisessa ympäristössä, olisi se monin verroin suurempi elämys. Lapsi ymmärtää tämän kyllä, sillä lapset ovat lähtökohtaisesti paljon kykeneväisempiä myötätuntoon kuin me parkkiintuneet aikuiset. Mutta jos me aikuiset osaisimme ruokkia niitä myötätunnon siemeniä niissä lapsissa jo pienestä pitäen, niin ehkäpä pikku hiljaa ajan kuluessa asenteet ja arvot muuttuvat ja hyväksikäyttö loppuu. Asenteet ja arvot ovat kuitenkin hyvin tiukassa olevia asioita, ja vaikeita muuttaa yhdessä yössä, minkä vuoksi ne tarvitsevatkin pitkäjänteistä ja kauaskantoista työtä muuttuakseen. Mikäpä olisikaan parempi tapa, kuin istuttaa se muutos tuleviin sukupolviin?

Tämä postaus oli vain yksi raapaisu kestävän matkailun teemaan, ja liittyi nyt hyvin kiinteästi nimenomaan eläinturismiin eilisen keissin innoittamana. Mutta nyt on haasteen jatkamisen aika:

Lähtisivätkö ainakin Vaihda vapaalle, Archie gone Lebanon sekä  Pingviinimatkat jollain tapaa mukaan tähän kampanjaan? 🙂

Lisäkysymys teille lukijoille: minkälaisia positiivisia esimerkkejä teillä on jakaa vastuulliseen matkailuun liittyen? Mitä ajatuksia tällainen keskustelu teissä herättää?

You Might Also Like

23 Comments

  • Reply Annika - Tarinoita Maailmalta February 16, 2015 at 13:15

    Ihania kuvia ja esimerkkejä! Tosi hienoa, että toit esille sekä sen että villieläimiä voi ihastella kauempaankin ja etenkin niiden omissa asuinoloissa eläintarhan tms sijaan 🙂

  • Reply Laura R February 16, 2015 at 13:38

    Juu ei mun mielestä tarvitse päästä ihan "iholle" voidakseen kokea jotain hienoa ja ikimuistoista 🙂 Useimmiten kai käsittääkseni safarieläimiäkin bongaillaan aikamoisen matkan päästä? Kiitos loistokampanjan starttaamisesta!

  • Reply Elina / Vaihda vapaalle February 16, 2015 at 16:00

    Haaste vastaanotettu 🙂 Toit esille tärkeitä pointteja. Tuo teidän Nugget Pointilla näkemänne pingu on aivan valtavan paksu 😀 Taitaa olla hyvä kalastaja! Minä niin kovin haluaisin Uuteen-Seelantiin, vaikka olisihan se kovasti ekologisempaa matkustaa vaikkapa Ruotsiin. On tämä vaikea aihe.

  • Reply Tiina February 16, 2015 at 18:48

    Heti aluksi isot hurraahuudot sun vegaanisille päiville <3
    Ja seuraavaksi innostuneet kiljahdukset noista NZ eläimistä. Tuo on todellakin juuri se oikea tapa nähdä villieläimiä ja ai että mä haluun joskus päästä tuonne!!!!

  • Reply Anonyymi February 16, 2015 at 20:49

    Hei, hieno kirjoitus tärkeästä aiheesta! En kuitenkaan henkilökohtaisesti tuomitsisi niin tiukasti ja mustavalkoisesti asiaa. Itse työskentelen vaikeasti kehitysvammaisten kanssa, ja työstäni esimerkkinä voin kertoa, että kävimme neljä vuotta sitten eläintarhassa retkellä. Sen jälkeen vierailusta on puhuttu viikottain. Neljän vuoden ajan. Näillä ihmisillä ei ihan oikeasti ole ikinä mahdollisuutta nähdä vaikka lämpimissä vesissä eläviä akvaariokaloja luonnollisessa elinympäristössään. Ja niiden näkeminen teki heihin niin suuren vaikutuksen, että se on piristänyt monen (suoraan sanottuna ankeaa) laitoselämää todella suuresti uskomattoman pitkän aikaa. Tiedostan itse eläinten oikeudet ja henkilökohtaisilla valinnoilla pyrin aina välttämään oikeuksien tallomista, mutta en mitenkään pysty väittämään, että asia olisi täysin mustavalkoinen. Itse en esimerkiksi ymmärrä ollenkaan esimerkiksi ihmisten jalostamien koirien pitämistä lemmikkinä, minusta se on kaukana eläinrakkaudesta ja jopa suurempi ongelma kuin eläimiin liittyvä turismi.

    Kirjoitat hirmu hyvin, ja olen seurannut blogiasi jo hääblogista lähtien. Voisitko joskus kirjoittaa ajatuksiasi eettisestä matkailusta laajemminkin? Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteitäsi esimerkiksi halpalentoyhtiöistä. Lähinnä siis että miten esimerkiksi suhtaudut niiden ympäristölaiminlyönteihin ja henkilöstön oikeuksien polkemiseen?

  • Reply Laura R February 16, 2015 at 21:23

    Se pingu oli myös niin laiskan oloinen möllöttäjä, että sinänsä vaikea uskoa sen olleen näppärä kalastaja, mutta nuohan onkin ihan uskomattomia eläimiä veteen päästessään! 🙂 Joo eihän tuo NZ ole täältä katsottuna tosiaankaan se ekologisin vaihtoehto, ja aika paljon samaa löytyy kuulemma lähempää mm. Norjasta ja Islannista! Mutta jos tuonne lähtee niin sit kannattaa kyllä mennä ajan kanssa. Tosi kivaa, että otat haasteen vastaan! 🙂

  • Reply Laura R February 16, 2015 at 21:25

    Ja vielä isommat hurraan miehen vegaanisille hamppareille, ne on meillä saavutus! 😀 Suosittelen kyllä Uutta-Seelantia ja ajan kanssa siellä reissaamista ^_^

  • Reply Laura R February 16, 2015 at 21:38

    Moikka, kiitos tosi paljon hyvästä kommentista! Mä en halua tuomita enkä koekaan olevani mustavalkoinen juurikaan siksi, kun en ole itsekään täydellinen (kukapa meistä olisikaan). Mitä tuohon eläintarhasuhtautumiseen tulee, niin se on meidän henkilökohtainen valintamme, mutten haluaisi ajatella, että mielipiteen avoimesti kertominen tekisi siitä mustavalkoisen. Työskentelen itse sähkärillä kulkevan liikuntarajoitteisen henkilön henkilökohtaisena avustajana, ja juuri tänään itse asiassa juttelin hänen kanssaan tästä aiheesta. Hän kun ei myöskään pääsisi ihan tuosta vaan sähkärillään safarille Afrikkaan tai sukeltamaan valtamerten syvyyksiin – esteettömäksi tehtyyn lasipohjaveneseen ehkä 😉 Juuri siksi en esimerkiksi hänenlaisten ihmisten kohdalla halua tuomita mustavalkoisesti, sillä ymmärrän senkin näkökannan. Kannustan vain tekemään omien mahdollisuuksien mukaan niitä pieniä parannuksia omiin kulutus- ym. tottumuksiin niin arjessa kuin reissussakin.

    Mukava kuulla, että tykkäät kirjoituksistani, sillä pistän niihin kyllä aina kovasti aikaa ja ajatusta 🙂 Voisinkin kyllä tartua laajemminkin eettiseen matkailuun aiheena, mutta tuota aiherajausta tarkastellakseni minun pitäisi ensin perehtyä paremmin noihin mainitsemiisi epäkohtiin. Siitä voisikin tulla mielenkiintoinen postaus – varsinkin kun olen itse lentänyt opintojeni takia ihan laittoman paljon Norskin siivin tänä vuonna. Kiitos ehdotuksestasi!

  • Reply RIMMA February 17, 2015 at 07:11

    Tykkään niin noista vegepäivistä! Ja Laurille propsit! Selkeesti voitais pitää yhdessä joku kokkauspäivä 🙂

  • Reply Laura R February 17, 2015 at 07:21

    Tosiaankin! Joo ei ne tee kyllä yhtään pahaa, ja tulee edullisemmaksikin 🙂 Pidetään! ^_^

  • Reply Anonyymi February 17, 2015 at 08:44

    Kirjotit tossa et oot tehny pitkän matkan Uuteen-Seelantiin ja että se ei ois kovin kestävää. Mut eikös se mene niin, että mitä pitempi matka, sitä "ekologisempaa" se on, koska tuolla taivaalla lentely ei kauheesti polttoainetta syö vaan nousut ne on jotka eniten sitä polttoainetta kuluttaa. Lyhyet lentomatkat on suhteessa siis paljo saastuttavampia, koska saman polttoainemäärän nousu vaatii, lennettiin mihin tahansa. Pitkällä mannerten välisellä matkalla polttoainekulutus suhteessa matkan pituuteen on lähes puolet vähemmän ku lyhyillä esim. euroopan saati kotimaan lennoilla. Saa korjata jos oon väärässä, mut tämä on mun käsitys. 🙂
    -Juuli

  • Reply Laura R February 17, 2015 at 10:23

    Juu oikeassa kyllä olet tuossa nousu- ja laskupointissa, ja niinhän mä tuohon kirjoitinkin, että siitä reissusta teki vähän ekologisemman se, että oltiin pitkään perillä 🙂 Mutta onhan se vaan niin, että tuollaiset pitkät mannerten väliset lennot on aika kauheita hiilijalanjäljen kasvattajia. Näissäkin on puolensa ja puolensa! Parempi ois vaan pysyä kotona, mutta kun ei pysty, niin pakko kompensoida muilla tavoilla! 🙂 Ootko muuten lukenut Inkan tosi mielenkiintoiset postaukset liittyen noihin lentopäästöihin? –> http://archiegonelebanon.pallontallaajat.net/2015/01/02/viime-vuoden-lentopaastot/

  • Reply Inka February 17, 2015 at 13:32

    Mainio osallistuminen tähän haasteeseen ja hyviä vinkkejä! Reilu matkailu on kyllä hemmetin hankala pala purtavaksi, ja siitä syystä oon sun kanssa kyllä samaa mieltä että pienistä puroista syntyy iso joki, ja yhtään päätöstä toimia eettisesti ei voi väheksyä. Jos ei oo valmis heti lopettamaan lentomatkustamista ja yöpymään matkoilla teltassa, ei se sitä tarkota etteikö vois tehä pieniä eettisiä valintoja. Mustavalkosuus ei ainakaan tässä asiassa auta.

    Kiitti haasteesta, tartun ehottomasti!

  • Reply Laura R February 17, 2015 at 14:45

    Kiitti Inka ja tosi kiva kuulla, että tartut haasteeseen 🙂 Sulta tulee varmasti hyvä postaus tähän aiheeseen.

  • Reply Kea | Deep Red Blues February 17, 2015 at 19:34

    Tää oli hyvä! Mäkin lähdin nyt mukaan Rimman haastamana koska koin että tuo taannoinen Thaimaanmatka antoi todellakin ajattelemisen aihetta. Ja kuten säkin kerrot ja moni on asiaa kommentoinut, niin asioiden ei tarvitse olla aina niin mustavalkoisia. Asiat voi nähdä ja tulkita niin monella tavaalla ja tukea muutosta parempaan pienilläkin valinnoilla. Muutos ei myöskään tapahdu hetkessä, vaan pienistä puroista muodostuu ne isot kosket, vai miten se sanonta nyt menikään. 🙂

  • Reply Laura R February 18, 2015 at 08:28

    Näinhän se just menee! 🙂 Kiva, että ollaan samoilla linjoilla 🙂 Ei ne suuret sanat, vaan ne pienet teot…

  • Reply Otto Lilja February 18, 2015 at 10:33

    Lähden kanssa messiin! Reissuilta on tullut lähiaikoina jos jonkun moista esimerkkiä mitä on hyvä jakaa myös tän asian yhteydessä. Nyt ollaan hyvällä asialla. 🙂 Näkyvyys on parasta, mitä voi antaa niille kenen oma ääni ei pääse kuuluviin!

  • Reply Laura R February 18, 2015 at 12:48

    Oot Otto niin oikeassa! Mahtavaa että lähdet messiin – sulla riittää varmasti kerrottavaa sun huimilta reissuilta 🙂

  • Reply Satu VW I Destination Unknown February 18, 2015 at 19:26

    Tämä kampanja on poikinut kyllä tosi mielenkiintoisia kirjoituksia, haaste osui omallekin kohdalle toiselta suunnalta joten postaus on raakileena odottelemassa pöytälaatikossa. Ja olen kyllä tosi samoilla linjoilla sun kanssa, en voi kehua olevani millään tapaa kestävän kehityksen ja eettisen kulutuksen esimerkki, mutta pienilläkin valinnoilla pystyy tekemään paljon. Ja näitä kuvia katsellessa tuli vähän sellainen fiilis että sinne kauas Uuteen-Seelantiin ja tällä kertaa Eteläsaarellekin pitäisi vielä päästä!!! 🙂

  • Reply Anna / Tämä matka -blogi February 19, 2015 at 12:17

    Tuosta safarilla eäinten bongailusta. Mulla on juttusarja juuri blogissani Tansanian safareista. Siltä ei oikeastaan voi välttyä katselemasta eläimiä joskus liiankin läheltä. Leijonat voivat maata täysin rauhassa tien vieressä ja estää esim. hajonneen auton korjauksen. Virtahepo voi tulle leirin läpi ja aiheuttaa isoa tuhoa tai elefantti päättää, että se haluaa seistä lodgelle vievällä tiellä juuri nyt ja kauan.

    Safareita on monenlaisia ja niissäkin löytyy varmasti todella hyviä ja todella huonoja. Nuo esimerkit vaan siksi, että moni ehkä tajua, kuinka suuresta alueesta on esim. Tansanian kansallipuistoissa kyse ja kuinka paljon niitä eläimiä siellä on.

    Itse osallistuin kampanjaan lapsiseksiturismin vinkkelistä.
    http://tamamatka.pallontallaajat.net/2015/02/19/hanki-sita-tietoa-reilutblogit/#comment-13875

  • Reply Laura R February 20, 2015 at 07:21

    Tämä on kyllä ollut hyvä kamppis ja tuottanut paljon erilaisia mielenkiintoisia tekstejä! Kiva on myös ollut lukea pohdiskelevampia juttuja monista blogeista.

    Musta tuntuu et sulla on niin kova tuo Uusi-Seelanti-kuume, että ei kauaakaan kun teillä on taas perhe ja kanootit pakattuna ja suuntaatte takaisin maapallon toiselle puolelle… 🙂

  • Reply Laura R February 20, 2015 at 07:28

    Safareilla ei tosiaan varmaan voikaan välttyä välillä noilta lähikohtakteilta. Itselläni ei ole safareista kokemusta, mutta voisin kuvitella, että siellä se leijona on oikeasti kuningas ja ihminen väistää. Ja jep, varmaan kaikissa eläimiin (ja kaikkeen muuhunkin) liittyvässä bisneksessä on joukossa niitä ulkokuoreltaan kelvollisia, mutta sisältä mätiä omenoita. Meidän vastuulle jää niiden tunnistaminen…

  • Reply #ReilutBlogit vol 2. Huskysafari: eettistä turismia - vai onko sittenkään? - RIMMA + LAURA -matkablogiRIMMA + LAURA -matkablogi March 8, 2016 at 12:24

    […] matkailun puolesta sekä kertomaan esimerkkejä ympäri maailmaa. Tästä pääset lukemaan Lauran ja minun aiemmat postaukset siitä, kuinka bongailla luonnonvaraisia villieläimiä vastuullisesti […]

  • Leave a Reply