Matkapostaukset – tien päältä vai kotisohvalta?

Asenteet ja ajatukset
February 6, 2015
Irlanti

Viime aikoina on matkabloggaajien keskuudessa puhuttu yllättävän monessa välissä siitä, pitäisikö reissupostaukset kirjoittaa heti tien päällä vielä ollessaan, vai onko ok raportoida matkastaan vasta kotiinpaluun jälkeen. Joidenkin mielestä tarina kärsii ikään kuin inflaation, jos sen kirjoittaa vasta kotoa käsin, eikä ketään edes kiinnosta lukea enää mitään vanhoja, jo menneitä reissujuttuja. Itse olen täysin eri mieltä tästä asiasta. Minun näkemykseni mukaan matkamuisteloita on ihanaa kirjoittaa ja fiilistellä vielä kotoa käsin!

Tähän käsillä olevaan aiheeseen vaikuttaa toki moni asia; ensinnäkin se kuinka pitkästä matkasta on kysymys. Yhdeksän kuukauden maailmanympärireissulla ollessaan sitä kirjoittelee tietenkin reissufiiliksiä ja -kokemuksia jo tien päältä, mutta paljon jää myös jakamatta silkan ajanpuutteen ja huonojen nettiyhteyksien takia. Ja ihan vaan siksi, että pitäähän siellä reissussa ensi sijaisesti olla kokemassa sitä ympärillä leviävää maailmaa, ei vaan nakottaa iltaisin hotellin aulassa tietokoneella! Viikon tai kahden matkalla on varmasti jo aikaa kirjoittaa ainakin lyhyempi “hei, täällä ollaan” -tyyppinen juttu, ehkä jopa tarkempi kuvaus kohteesta. Muutaman päivän kaupunkilomalla en kuitenkaan alkaisi vaivaamaan päätäni sillä, että muutenkin todennäköisesti tiukkaan aikatauluun pitäisi mahduttaa vielä datailuaikaa. Yhden laadukkaan blogipostauksen tekoon saattaa saada uppoamaan lukuisia tunteja aikaa kuvankäsittelyt mukaan luettuna, ja joillakin bloggaajilla saattaa mennä parikin iltaa selatessaan, valitessaan ja käsitellessään kuvia postaukseensa. Sitten pitää vielä kirjoitella mukaansa tempaava tekstikin siihen kylkeen. Tekstiä varten voi joutua tekemään myös vähän researchia netissä, jotta saa vinkit ja linkit kohdilleen.

Irlantiirlantiirlanti

Kiireessä ei synny kuin sutta ja sekundaa ja lukijatkin varmasti huomaavat sen; varsinkin jos postaukset muuten ovat blogissa tasalaatuisen hyviä. Itse ainakin myöskin blogien lukijana arvostan sitä, että postaukset ovat johdonmukaisesti koottuja ja ajatuksella kirjoitettuja – riippumatta siitä, onko ne kirjoitettu tien päältä vai kotisohvalta käsin. Ja sitä paitsi, jälkeen päin kootuista reissumuisteloista voi saada niin paljon irti!

Usein monissa blogeissa pyörii tietyn väliajan sisällä paljon postauksia samoista paikoista. Tuntuu, että matkailussakin on välillä valloillaan tiettyjä trendejä, ja kaikki reissubloggaajat ovat yhtä aikaa New Yorkissa tai Berliinissä tai Kambodzassa. Kun joku joskus kirjoittaakin jostain vanhasta reissustaan, jonka on tehnyt vaikkapa monta vuotta sitten, saatta sieltä nousta esille aivan uudenlaista matkainspiraatiota. Kuka esimerkiksi muistaa vähään aikaan lukeneensa yhtään mitään interreilaamisesta? Niinpä.

Irlanti Irlanti Irlanti

Allekirjoitan sen, että reissun päältä kirjoittaessaan teksteihin saa tallennettua upealla tavalla niitä juuri senhetkisiä tunteita ja tunnelmia, jotka varmaan välittyvät erityisen hyvin myös lukijoille. Se on enemmän sitä matkapäiväkirjatyyppistä postaamista, mistä itse pidän kovasti. Niihin teksteihin on ihanaa palata itsekin jälkeen päin kotiin palattuaan. Mutta olisi aika rankkaa olla matkabloggaaja, jos kaikki pitäisi raportoida reaaliajassa. Onko se edes hyvän matkablogin mittari? Mielestäni ei, sillä uskon vakaasti, että myös reissun jälkeen voi saada aikaiseksi inspiroivia matkapostauksia. Sillä sehän matkablogien yksi päätehtävä onkin – inspiroida ja innostaa.

Matkan jälkeen malttaa nimittäin keskittyä esimerkiksi yhteen paikkaan tai aihepiiriin kerrallaan, eikä tule ympättyä koko viikon tapahtumia yhteen kirjoitukseen. Joitakin omia vanhoja postauksia lukiessani olenkin monesti miettinyt, että hitto, miksen ole jakanut tätäkin kahteen tai kolmeen erilliseen postaukseen!

Ehkäpä hyvä kysymys on, tykkääkö lukea ennemmin reissuraportteja suoraan kohteesta, vai matkamuisteloita jaettuna kotoa. Minä tykkään molemmista, ja luen erittäin mielelläni myös niistä jonkun jo aikapäivää sitten tekemistä matkoista. Nehän voivat olla minulle niitä tulevia reissuja! 🙂

Nyt kuulisin mielelläni teidän muiden – erityisesti vain matkablogeja lukevien – mielipiteitä ja ajatuksia. Kumpi saa sinun huomiosi: reissuraportti vai matkamuistelo?

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

***

PS. Postauksen kuvat on meidän minihäämatkalta Irlannista keväältä 2013, ajalta ennen tätä blogia.

You Might Also Like

51 Comments

  • Reply Jenni February 6, 2015 at 12:54

    Samoilla linjoilla, mutta mielelläni jään seuraamaan tänne, mitä muut sanovat!

  • Reply Milla - Pingviinimatkat February 6, 2015 at 12:56

    Itse ajattelen samoin kuin sinä. Ei ole väliä milloin itse reissussa on oltu vaan mieluummin laadukkaampi jälki. Ei niitä matkaoppaitakaan julkaista vuorokaudessa ja hyvin riittää vinkkejä kun reissua suunnittelee. Reissun päältä kirjoitettuja juttuja on kiva lueskella toki myös, mutta ne on yleensä päiväkirjamaisempia. Nyt jos katson meidän pitkästä reissusta kirjoittamia juttuja, niin aika raapaisuksi ne kohteiden osalta monet jäi. Yhdessä postauksessa saattoi olla parhaimmillaan Uudesta-Seelannista kolmekin kylää jossa oli viikon sisään oltu…. 😀

  • Reply noonis February 6, 2015 at 13:44

    Matkamuistelo, plus pienet välipäivitykset/fiilistelyt on musta se kivoin ratkaisy. Eikä kulu lyhyemmällä lomalla törkeästi aikaa koneella kököttämiseen, nauttimaan ja lomailemaan ja kokemaan uusia asioita sinne reissuun kai yleensä lähdetään.. 🙂 Mä oon harvemmin jaksanut blogata edes noilta kuukauden mittasilta reissuilta, osin kyllä senkin takia että mies on aika bloggausvastainen, ts. ei halua kuluttaa siihen aikaa yhtään.

  • Reply Laura R February 6, 2015 at 13:44

    Jep, mäkin odotan mielenkiinnolla mitä jengi tuumaa tähän! 🙂

  • Reply Laura R February 6, 2015 at 13:49

    Kiva että oot samoilla linjoilla! 🙂 Erittäin hyvä pointti tuo matkaopas-aspekti! Reissussa kirjoitetut jutut on todellakin päiväkirjamaisempia, ja niin ihania kuin ne onkin, niin yleensä niistä unohtuu vähän se informatiivisuus 😀 Ja itelläni on paha tapa innostuksissaan kirjoittaa vähän liian pitkiä postauksia… x)

  • Reply Laura R February 6, 2015 at 13:51

    Joo, tuo on tärkeää tuo puolison huomioiminen. Meilläkin bloggaaminen on mun, ei Laurin harrastus, ja itsellä täytyy reissussa pitää sekin mielessä. On aika epäreilua toista kohtaan, jos yks jumittaa vaan koneella bloggaamassa, kun vois olla jossain nauttimassa yhdessä uuden paikan fiiliksestä 🙂

  • Reply Elliina February 6, 2015 at 14:23

    En tiedä onko se aavistuksen hälyyttävä piirre, jos välillä reissussa miettii jo tiettyjä sanankäänteitä tulevaan blogipostaukseen 😀 Mutta toisaalta ei tule kirjoiteltua ikinä paikan päällä, joten ehkä se sallitaan valokuvauksen lisäksi ainoaksi blogiin liittyväksi jutuksi 🙂 Eli kotisohvalta kirjoitetut tarinat uppoavat muhun yhtälailla kuin jo reissussa kirjoitetut. Yleensä se fiilis kantaa sinne kotiin asti, että pystyy fiilistelemään vähän viiveelläkin.

  • Reply Jaaskarit February 6, 2015 at 14:25

    Meille ei lukijana ole oikeastaan väliä onko blogattu vanhasta reissusta vai meneillään olevasta matkasta. Matkakohde ja blogin muu kiinnostavuus ratkaisee enemmänkin ja kaikki seuraamamme blogithan ovat tietysti meidän mielestämme erinomaisia!! Muita blogeja ei tule seurattuakaan kuin matkablogeja. Sitten taas bloggaajana meillä kyllä tulee tehtyä nuo postaukset paikan päällä ja hyvin harvoin olemme kotona enää blogiimme palanneet. Nykyään on tullut sen sijaan blogattua kotona ennen lähtöä pieni postaus tulevan reissun suunnitelmista etukäteen.

    Tiedämme kyllä, että kotona paremmalla ajalla olisi enemmän aikaa paneutua, mutta näin se nyt vaan on mennyt. Olemme myös yrittäneet olla käyttämättä bloggauksiin liikaa aikaa lomailloista, saa sanoa, että sen huomaa 😉 Sanotaanko, että jos bloggaisimme merkittävästi vakavammalla otteella niin tekisimme sen kotiin päästyämme 🙂 Oli muuten upeita kuvia Irlannista!

  • Reply Maarit February 6, 2015 at 14:45

    Eipä oikeestaan juuri muuta, kun että Aamen! 😀

  • Reply Pia Kantola February 6, 2015 at 14:46

    Mä en itse seuraa aktiivisesti matkablogeja muulloin, kuin jotain tiettyä matkaa suunnitellessa. Silloin tulee luettua läpi blogitekstit, jotka käsittelevät kyseistä kohdetta, koska niistä saa erinomaisia vinkkejä eri näkökulmista. Itselleni ei siis ole väliä onko postaus tehty paikanpäältä vai kotoa, koska se saattaa olla vuosia vanha joka tapauksessa siinä vaiheessa kun sitä itse luen. Se, millä taas on väliä on jutun informatiivisuus linkkeineen ja kuvineen ja tietenkin tekstin laadulla ja voin hyvin kuvitella, että niihin on aikaa panostaa kunnilla vasta sieltä kotisohvalta 🙂

  • Reply Miika ♥ Gia | matkakuume.net February 6, 2015 at 14:48

    Joo. Just tätähän mä täällä jatkuvasti mietin. Ja yritän postata mahdollisuuksien mukaan, mutta kyllä se aika pitkällä matkalla menee ihan muuhun kun blogin päivittämiseen jatkuvasti.

  • Reply Maarit February 6, 2015 at 16:15

    Samoilla linjoilla! Minusta on kyllä hauskaa kirjoitella reissun päältä niitä lyhyitä fiilispostauksia muutaman huipun kuvan kera, mutta normaalisti parhaat jutut tulee mieleen vasta viikkojen päästä kotona. Eikä minusta siinä ole mitään väärää. Tuntuis ihan pöljältä edes olla matkabloggaaja jos kirjoittelisi ainoastaan reaaliajassa reissusta! Mulla tulis tekstiä sitten melko tiiviissä pätkissä ympärivuoden pitkillä tauoilla niiden välissä. Siinä ei olis taas mitään järkeä. 😀

  • Reply Elina / Vaihda vapaalle February 6, 2015 at 18:29

    Samat ajatukset! Maailmanympärimatkalla tuli tietenkin postailtua tien päältä, mutta lyhyemmillä reissuilla haluan kyllä keskittyä ihan muuhun kuin koneella kökkimiseen. 🙂 Lukijana mulle uppoaa sekä paikan päältä että jälkeen kirjoitetut pätkät. Jälkimmäiset on usein informatiivisempia.

  • Reply Pinja | Pieni Lintunen February 6, 2015 at 19:59

    Voisiko tähän olla ratkaisuna se, että kirjoittaisi siellä reissussa blogitekstiin alkua, sellaista sanavirtaa siitä fiiliksestä, joka sillä hetkellä on ja sitten viimeistelisi kotona informatiiviseksi siten, että linkitykset ym. löytyy. Näin ehkä saisi sitä fiilistä joka sillä hetkellä on ollut, mutta aika ei kuitenkaan menisi bloggaamsieen. Koska totuushan on, että reissussa kuuluu nauttia joka hetki ja joka solulla eikä kököttää koneella 😉

  • Reply Milla - Pingviinimatkat February 7, 2015 at 06:04

    Joo tiedän tunteen noista pitkistä postauksista. Kirjoittelen 95% jutut valmiiksi wordiin ja yritä kaikin tavoin saada sen mahtumaan yhteen sivuun. Ja usein jonkun jutun saatan illalla rustaillakin valmiiksi. Viimekesänä en ottanu Madeiralle konetta edes mukaan ja kirjoittelin päiväkirjaan. Sieltä digimuotoon purkaminen olikieltämättä työlästä, mut oli ihana palata niihin pienempiin fiiliksiin syksyn mittaan kotisohvalta.

  • Reply Anonyymi February 7, 2015 at 10:05

    Itse tykkään lukea reissun päältä kirjoitettuja postauksia enemmän sillä siinä tulee tunne että on livenä mukana kuulemassa sen hetkisiä tunnelmia ja kokemuksia. Jälkikäteen tulee annettua tekstiin toisinaan myös niin huoliteltua kuvaa että juuri ne kiinnostavat sen hetken tunnepurkaukset jäävät välittymättä. 🙂 Reissun lopuksi on kiva lukea vielä kooste jossa on summattu yhteen kohokohdat.

  • Reply Pirkko / Meriharakka February 7, 2015 at 18:56

    Etenkin vähän pitempien matkojen ajalta olen saanut ystäviltäni (siis ei-bloggaaja-sellaisilta) useampia lähes ihastuneita (tai sitten vaan niin kohteliaita) kommentteja siitä, että on ollut ihana seurata matkanne etenemistä melkein reaaliajassa, melkein kuin olisimme olleet mukana. Toki se vaatii vähän tsemppiä illalla tai aamulla saada juttu kasaan – mutta toisaalta tykkään saada kirjoitettua tuoreeltaan, silloin kun olen kaikesta vielä ihan innoissani!

  • Reply Sanna I Siveltimellä February 8, 2015 at 03:37

    Tää on polttava aihe ;D Ja näyttääkö siltä että näiden kommenttien valossa olisin saamassa synninpäästön ei-niin-realiajassa-kirjoittamisesta…(?) Tosin itse kyllä lukeudun siihen joukkoon, että tykkään lukea blogeista suoraan reissunpäältä juttuja, koska pääsen fiilistelemään mukaan ja kommentit toimivat ikäänkuin suorana keskusteluna. Itse siis mieluiten pyrkisin tuohon joukkoon, mutta toki suosikkiblogeja tulee luettua, oli ne sitten realiajassa tai muisteloina. Se vähän riippuu… 😉
    …ja jospa tästä blogin päivitykseen siirtyisi seuraavaksi ;D

  • Reply Pirkko / Meriharakka February 8, 2015 at 16:08

    Kaikille reaaliaikaisuutta tavoitteleville suosittelen lämpimästi tekstien kirjoittamista kaikella sillä odotusajalla, jota matkoihin aina kuuluu:lentoaseman jonoissa, lennoilla, bussia odottaessa … tiukkaa keskittymistä vaan 🙂 Kuvat onkin sitten haastavampi juttu kuin teksti.

  • Reply Kaukokaipuun Nella February 8, 2015 at 19:54

    Kiva lukea näitä kommentteja! Minä kirjoittelen välillä reissusta mutta yleensä tarviin sen mietintä ja pohdinta ajan, kun oon melko tunneperäinen kirjoittaja. Ne parhaimmat hetket kun saan kasaan vasta asioita muistellessani – joskin on kyllä hauskaa joskus laittaa postaus jos toinenkin ihan vaan tienpäältä. 🙂

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:13

    Hahah, myönnän, että mulla on tuo sama piirre! 😀 Sit jos ei heti vaan muista kirjoittaa sitä kuningasideaa ylös, niin sehän unohtuu yhtä nopeasti kuin on tullutkin mieleen. Mutta juu eihän tuo tosiaan kovin vaarallinen vika ole 😉 Kiva et sullakin kantaa se fiilis kotiin saakka!

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:15

    Kiitos hyvästä kommentista! 🙂 Mä oon kyllä lukijana samoilla linjoilla! Kunhan postaus on hyvin laadittu niin on oikeastaan ihan sama, että missä se on laadittu 🙂

    Kiitos kuvakehuista! Irlanti on kyllä kaunis maa.

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:15

    Ihana Maarit! 😀 <3

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:19

    Kiitos Pia loistavasta kommentista! Tuo on kyllä erinomainen pointti. Se on tosiaankin on tärkeää, että postauksen saa tehdä ajan kanssa ja huolella, jotta siitä on sitten oikeasti myös hyötyä tuleville lukijoille, jotka hakevat blogista tietoa ja inspiraatiota tulevaan matkakohteeseensa tutustuessaan 🙂

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:20

    Niinhän se on, saman ongelman kanssa on tullut itekin taisteltua! 😀

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:27

    Toi on kyllä niin totta 😀 Nykyään matkabloggaaminen ei ole enää vain sitä perinteisen matkapäiväkirjan kirjoittamista kotiväelle tyyliin, että hengissä ollaan 😀 Ja jos onkin, niin onhan sekin ok, mutta silloin blogilla on vähän erilainen tarkoitus. Me kaikki aktiivisesti bloggaamista harrastavat kuitenkin haluamme bloggauksillamme myös inspiroida ja jakaa tietoa, jolloin tämän homman luonne on vähän erilaista verrattuna siihen, että vaan kerrottais että mitä tänään ollaan tehty ja syöty siellä reissukohteessa. Tällöin on mun mielestä aivan fine postailla jälkeenkinpäin sieltä matkalta. Reissupäiväkirjaa taas ois ehkä vähän hassua lukea vasta sitten, kun matkalaiset ovat jo kotona. En tiiä sainko nyt puettua ajatukseni fiksuksi vastaukseksi, mulla on aivot ihan sunnutaikoomassa 😀

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:28

    Juurikin näin! 🙂

  • Reply Sanna Wallenius February 8, 2015 at 20:29

    Oman kokemuksen mukaan molempia postauksia tarvitaan. Viime kesän islanti-reissulta en kirjoittanut huonojen nettiyhteyksien takia yhtään blogipostausta, mutta raportoin matkamme etenemisestä Facebookissa ja Instagramissa. Edellisvuoden Amerikan-roadtripiltä taas kirjoittelin aika montakin postausta suoraan blogiin, ja ainakin kävijäluvuista saattoi päätellä, että olivat haluttua kamaa. Mutta totta on, että ajan kanssa ja informoivasti kirjoitettu juttu päihittää koska tahansa pikapäivityksen.

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:30

    Erittäin hyvä ehdotus Pinja! Itse ajattelin tulevalla Trans-Mongolian reissulla kirjoitella ihan perinteistä kansissa olevaa reissupäiväkirjaa päivittäin, jotta niitä fiiliksiä jää sinne ylös ja voin siirtää niitä sitten myöhemmin blogiteksteihin. Sieltä kiskoilta kun ei varmana reaaliajassa blogia päivitetä 😀

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:32

    Ymmärrän kyllä oikein hyvin tuonkin! Muistan saaneeni maailmanympärimatkalla ollessamme tosi paljon just tuon tyylisiä kommentteja, että aivan kuin olisi itsekin matkalla mukana kun lukee postauksia, mikä tuntui tietysti upealta 🙂 Kaikkeen pitäisi siis pystyä löytämään se kultainen keskitie! Hyvä idea muuten tuo kohokohtien summaaminen.

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:34

    Tuo on totta, muistan saaneeni samanlaisia kommentteja! Tsemppiä se tosiaan vaatii, että saa illalla pitkän matkapäivän päätteeksi postauksen kasaan. Mulla menee kuvien kanssakin niin pitkään, että usein ei kyllä yhdessä illassa valmistu. Tai sitten jää yöunet turhan vähäisiksi 🙂

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:37

    Saat synninpäästön ainakin minulta 😀 Sun postauksia sieltä reissusta on ollut ihana lukea, mutta tiiän omasta kokemuksesta, että sullakin on vielä niin paljon juttuja jakamatta – ja se on musta kiva juttu koska tiiän, et sun blogista saa lukea ihania reissupostauksia vielä pitkään senkin jälkeen kun ootte tulleet kotiin! 🙂

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:37

    Hyvä vinkki! Kaikki odotteluaika vaan käyttöön just noin 🙂

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:39

    Samoilla linjoilla! Monesti jotkut upeat kokemukset vaatii myös vähän "sulattelua", ennen kuin niistä saa koostettua hyvän postauksen, eikä sorru vain pelkkään yksipuoliseen hehkuttamiseen (vaikkei siinäkään sinänsä vikaa ole, hyvin tunteikasta tekstiähän silloinkin tuppaa aikaansaamaan) 🙂

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:43

    Juu mä muistan miten kiva sitä teidän Islanti-reissua oli seurata Instan kautta! Sieltä jäi jo mieleen sellaisia paikkoja, joista sitten oikein odotti sulta postausta 🙂 ja ne kaikki sun postaukset sieltä oli tosi loistavia just sen takia, että ne oli ensinnäkin hauskaa luettavaa, mutta myös hyvin informatiivisia (ja pahaa Islanti-kuumetta nostattavia…)! 🙂 Reaaliaikaisuuskin kyllä varmasti kiinnostaa, kaikkein suurimmat kävijäluvut lienee mullakin olleet silloin, kun oltiin vielä maailmalla. Mutta monia huomattavasti fiksumpia ja informatiivisempia postauksia olen kyllä kirjoitellut vasta reissun jälkeen 😀

  • Reply Laura R February 8, 2015 at 20:47

    Mä meinaan Trans-Mongolialla kirjoitella ihan tavan päiväkirjaa ja siirrellä juttuja sit myöhemmin sieltä blogin puolelle. Tuolla se tulee olemaan myös todennäköisesti ainut vaihtoehto, sillä koneen akkuhan ei tule kestämään ja pistokepaikkoja ei ihan kuulemma ole kuin teinejä Robinin konsertissa (en tiiä mistä toi vertauskuva tuli mieleen, äsken soi radiosta Robin, varmaan siksi.. :D)

  • Reply Ulla February 8, 2015 at 21:06

    Tätä varmaan kaikki bloggaajat miettii, joten ihan hauska postausidea ja selvästi monella onkin tähän omakohtainen mielipide. Musta ois ihanaa kirjoittaa aina reissulta, koska just se tunne tulee niin vahvasti esiin. Jetlagin ansiosta monesti ekoina päivinä on luonnollisesti hyvää aikaa bloggaamiselle ennen aamupalaa, mutta rytmin kääntyessä aikaa on hankalampi löytää. Musta on myös kivointa lukea reissun päältä kirjoitettuja postauksia, mutta just niinku Sanna K sanoi, niin kyllä suokkariblogeja lukee mielellään milloin vaan. Kotona on joskus vaikea alkaa kirjoittamaan vanhoista jutuista, koska tuntuu että tuoreet fiilikset menee aina vanhojen muistelun edelle. Toisaalta on ihana tilanne aina kun on hyviä aiheita plakkarissa odottamassa sopivaa saumaa 🙂

    Nuo tän postauksen kuvat on aivan i-ha-ni-a! Tuota värikkyyttä kyllä kaipaa elämään nyt.

  • Reply Laura - Urbaani viidakkoseikkailijatar February 8, 2015 at 22:16

    Itse olen kirjoittajana (ja muutenkin) fiiliseläjä. Kirjoitan juuri siitä, mikä sillä hetkellä hyvältä tuntuu. Reissun päältä on välillä kiva kirjoittaa pieniä, reaaliaikaisia fiilisjuttuja, mutta reissatessa en halua istua koneen ääressä ainakaan koko aikaa. Mitä reissausta se sellainen olisi? Jäisi ainakin aika monta hienoa hetkeä kokematta. Lisäksi viiletän monesti myös paikoissa, joissa ei sanaa wifi edes tunneta. Toisaalta, esimerkiksi Berliinin kahviloissa tykkään kirjoitellla herkkukahvin äärellä välillä Berliinistä ja välillä ihan muista paikoista.

    Itselleni nautinnollisinta kirjoittamista on se, kun palaan reissussa vietettyihin hetkiin matkan jälkeen, joskus jopa pitkänkin ajan kuluttua. Kuvat palauttavat fiilikset mieleen elävästi. Faktoja jaettaessa reaaliaikaisuus on tärkeää, mutta tarinankertojien (minkälaiseksi itseni miellän) tarinat voivat olla vanhempiakin. Tarinat eivät kärsi ajan saatossa. Minua ainakin kiinnostaisi lukea vaikka jonkun vanhan merimiehen muisteloita ajalta, jolloin internetistä ei ollut tietoakaan.

    Kuitenkin, jokainen toimikoon tavallaan. Eiköhän tähänkin kysymykseen ole yhtä monta vastausta kuin on lukijoitakin. Kaikille löytyy omat lukijansa ja hyvä niin. Tärkeintä on kuitenkin kirjoittaa juuri niin, mikä tuntuu itselle oikeimmalta vaihoehdolta:).

  • Reply Sanna I Siveltimellä February 9, 2015 at 05:06

    Kiitos Laura <3 Ja totta mitä sanoit, koska tiedät selvästikin mistä puhut ;))) Mulla odottaa Nycin ruoka herkuista postaus, kuin myös San Diegosta, monta juttua Kaliforniasta ja mitä näitä nyt on…hihhh 🙂 Mutta onhan se ihanaa, että matskua löytyy eikä tarvitse väkisin vääntää 😉 Ihanaa sitä on fiilistellä reissua vielä jälkikäteenkin <3

  • Reply Karrie February 9, 2015 at 09:40

    Lukijana arvostan blogeissa ylipäätään eniten hyvin kirjoitettuja postauksia. Toisena vasta tulee kuvat ja jossain kaukana kirjoituksen ajoitus. 🙂 Toki pitkällä reissulla on kiva kuulla kuulumisia reaaliajassa, mutta niitä blogeja mitä seuraan, seuraan siksi että ne ovat hyviä, en kirjoitusaikataulun mukaan. Sitten jos etsin tietoa tietystä paikasta, ei blogin laadulla ole niin väliä, kun luen vain kerran minua kiinnostavat postaukset. 🙂 Kiitos ihanasta ja inspiroivasta blogistasi!

  • Reply Jenna / Journey Diary February 9, 2015 at 10:11

    Blogin lukijana voisin sanoa, että paikan päällä kirjotetut postaukset pääsee parhaiten oikeuksiinsa, mutta ite bloggaajana en halua "tuhlata" lomaa postauksen kirjoittelemiseen ja kuvien muokkaamiseen, siihen kun saa kulumaan helposti monta tuntia aikaa. Mun reissupostaukset kyllä kärsisi aika lailla, jos kaikki kirjoittaisin reissun päällää hätäisesti, jotta pääsisin äkkiä nauttimaan matkasta. Lukijakin saa kyllä enemmän irti huolella kotona ajan kanssa tehdystä postauksesta (:

  • Reply Laura R February 9, 2015 at 14:27

    Kiitos Ulla kommentista! Tosi kivaa, että tää postaus herättää keskustelua 🙂 Suosikkiblogejaan kyllä tosiaan lukee koska vaan! Mäkin oon tässä miettinyt että voisin hyvin koostaa jonkun postauksen juurikin tuosta Irlannin Road tripistä, vaikka siitä nyt onkin kohta jo pari vuotta aikaa. Mut eihän se Irlanti mihinkään ole tuolta hävinnyt et ehkä joku vois saada siitä jotain vinkkejäkin – tai vähintään tulla hyvälle fiilikselle ihanan vihreistä maisemista, jotka tällä hetkellä on täällä Suomessa muisto vain.. 😀

  • Reply Laura R February 9, 2015 at 14:31

    Kiva Laura kun kommentoit, kiitos! Tiesin et sulla on varmasti kans oma näkemys tähän, tarinankertoja kun olet luonteeltasi, niin kuin mainitsitkin 🙂 Hyviä pointteja sullakin! Valokuvat palauttaa mulle kyllä kans fiilikset vahvoina. Ja mulla on vielä se, kun useat jutut on kokenut yhdessä miehen kanssa, niin siltäkin voi aina kysyä et tuleeks sulle vielä jotain mieleen tästä ja mikä fiilis oli tuolla. Sille jää paljon sellaisia yksityiskohtia mieleen, mitkä multa saattaa unohtua 🙂

    Ja oi, mäkin lukisin mielelläni just tuollaisia muistelmia!

  • Reply Laura R February 9, 2015 at 14:34

    Kiitos kommentista ja ihana kuulla, että sulle nimenomaan se kirjallinen tuotos on tärkeää, koska koen itse olevani siinä kaikkein vahvimmillani! Nykyään niin monissa (matka)blogeissa kuvat on jo niin ammattilaistasoa, että välillä miettii omien väärin tarkennettujen fotojen kohdalla, että kannattaakohan tätä nyt edes julkaista 😀 Mutta harjoitus tekee mestarin, ja yritän sit aina kompensoida tekstillä! 😉

  • Reply Laura R February 9, 2015 at 14:36

    No sepä se! Tää on just niin kakspiippuinen juttu. Ehkä pitää ottaa tuo Pinjan tuolla ylempänä mainitsema fiilisten ylöskirjaaminen tavaksi, jospa sillä tavoin saisi vielä paremmin niitä tuoreita tunnelmia muistiin ja jakoon sitten jälkeenpäin ajan kanssa postaillessaan 🙂

  • Reply Inka February 10, 2015 at 14:57

    Hahaa, niin hyvä keskustelu! Ite oon ehottomasti sillä linjalla että reissussa reissataan ja kotona nysvätään läppärin äärellä. Tietty pitkillä reissulla homma on eri, mutta muutaman päivän matkoja varten tuntuis ihan hullulta päivittää jatkuvasti postauksia sen sijaan, että olisi ottamassa kaiken irti niistä arvokkaista reissuhetkistä.

    Toki lukijana iteki tykkään lukea kaikkein eniten niitä reaaliaikaisia postauksia, mutta ymmärrän enemmän kuin hyvin että se ei tosiaan oo aina järkevää tai edes mahdollista.

    Mutta kiitti keskustelunavauksesta, tää on niin mielenkiintoinen aihe!

  • Reply Anonyymi February 12, 2015 at 05:25

    Itse olen huomannut, että luen mielummin postaukset reissusta reissunaika ku jälkeenpäin. Näin on käynyt sinunkin blogin kanssa, ei vaan kiinosta lukea noita teidän maailmanympäri reissu postauksia, koska tiedän teidän olleen jo kauan kotona. Vaikka mielenkiintoisia ovat ne olleet jotka olen jaksanut lukea. Tuntuuvain,että aika kultaa muistot myös reissupostauksissa jotka tulevat näinkin paljon myöhemmin. Muuten tykkään blogistasi paljon 🙂

  • Reply Laura R February 12, 2015 at 08:00

    Tosi harmillista kuulla! Vaikka kyllähän mä olen sen tiennyt että jotkut on pudonneet pois kyydistä, sillä lukijamäärät toki aina notkahtavat silloin, kun ei ole reissussa, mutta silti tosi harmi. Sillä niin kuin itse sanoit, mielenkiintoisia ne postaukset kai silti ovat ja kertovat samat rehelliset jutut? 😀 En mä tarinoitani käy siloittelemaan kuitenkaan. Se on vaan fakta, että jos haluaa nauttia matkasta miehen kanssa ja myös tehdä laadukasta blogia, niin kaikkeen ei vaan riitä aika. Mutta sen kanssa on elettävä, ja kirjoitan tätä blogia muistoksi myös itselleni, joten tuun kyllä vielä jatkossakin postaamaan maailmanympärimatkaltamme, oli se sen verran siisti reissu se 🙂 Kiva jos muuten kumminkin tykkäät blogistani!

  • Reply Laura R February 12, 2015 at 08:01

    Joo tää on ollut kyllä mielenkiintoista luettavaa, hyvä että tuli avattua keskustelu! 🙂

  • Reply Anonyymi February 14, 2015 at 14:53

    Sama homma täällä kuin aiemmalla kommentoijalla. En tiedä, että mikä siinä on, mutta en todellakaan edes jaksa lukea menneitä tapahtumia, etenkin jos niistä on aika hurjasti aikaa. Ei kiinnosta. Tekstihän itsessään on rakenteeltaan ja kieliopiltaan ehkä laadukkaampi, mutta se fiilis on ihan eri, ei todellakaan välity lukijalle samalla tavoin kuin reissun päällä tai heti jälkeen kirjoitettu.

    Itse arvostan siis aika korkealle juurikin matkablogeissa sen suht reaaliaikaisuuden.

    Tää oli meikän mielipide, muuten tykkään rempseästä otteestasi 🙂

  • Reply Laura R February 16, 2015 at 11:59

    Kiva kuulla, että laahaavasta postaustahdista huolimatta osa jutuista ainakin on mieleisiä! 😀

  • Leave a Reply