Turrehetki Helsingissä ja Vietnamiin vievä ruokavinkki

Kotimaanmatkailu
February 1, 2015
Senaatintori, Helsinki

Hävettää myöntää, mutta en ollut kertaakaan käynyt sisällä Helsingin Tuomiokirkossa – ennen tämänpäiväistä päähänpistoani. Pääsin duunista iltapäivällä ja hyppäsin kotia kohti vievään sporaan Hämeentiellä. Sitä ennen olin tarponut jonkun matkaa loskassa ja kiitellyt onneani siitä, että tajusin laittaa aamulla lähtiessäni jalkaan nahkakenkien sijaan ah niin tyylikkäät goretex-lenkkarit. Pysähdyin Haapaniemen kentän kohdalle hetkeksi katsomaan, kun junnut pelasivat kentällä fudista pienen aura-auton puskiessa enimpiä loskalumia pois tieltä. Sisukkaita ovat penteleet, jo pienestä pitäen! Mutta niinhän ne sanovat, että rakkaudesta lajiin.

Sporaan hypättyäni sain lämpimiä kesämuistoja kera Rimman herättävän Pataässän kohdilla mieleeni, että hei, enpähän muuten ole koskaan noussut ylös Tuomiokirkon portaita, saatika käynyt kirkossa sisällä. En tiedä miksi halusin vapaaehtoisesti palata takaisin ulos sinne räntäsateeseen, mutta äkillisesti iski sellainen minimaalisen mikroseikkailun tarve. Tätä nyt hädin tuskin voinee väittää edes miniminimikroseikkailuksi, vaikka olihan se aikamoista hypellä reilusti yli metrin leveiden sulavesilätäköiden ylitse päästäkseen Senaatintorille. Ah, etelän talvi <3

Helsinki, Tuomiokirkko Helsinki, Tuomiokirkko

Oli hauskaa piiloutua ison karvareunaisen hupun taakse ja pönöttää reppu selässä Tuomiokirkon edessä ottaen kuvia Helsingin yhdestä tunnetuimmista maamerkeistä – ihan vaan muina turreina. Hyvin muovautuvasta loskalumesta oli ehditty jo ottaa kaikki ilo irti: Tuomiokirkon portaille oli ilmestynyt kekseliäs lumirobotti sekä upea naisveistos, ja lapset pelasivat lumipallosotaa portaiden juuressa. Kiipesin portaat ylös kirkon juurelle ja kiersin vasemmanpuoleisesta ovesta sisään. Samaan aikaan kirkon sisällä oli lisäkseni vain yksi toinen ihminen. Oli ihanan hiljaista – ja kuivaa. Sytytin kynttilän, kaivoin taskunpohjalta kolikon lippaaseen, ja ajattelin hetken mummia ja ukkia siellä jossain.

Päästyäni kirkon portaat takaisin alas huomasin raitiovaununi jo laskettelevan Snellmaninkatua. Kipinkapin otin pari juoksuaskelta ja ehdin sporaan, tosin nilkkojen kastumisen hinnalla. Ei kannattaisi juosta loskasäällä.

Senaatintorin kupeessa Unioninkatu 28:ssa on muuten yksi paikka, josta haluan teille kertoa. Kävin siellä eilen ensimmäistä, mutta en varmasti viimeistä kertaa. Paikan nimi on HKI+, ja se on ihanan vietnamilaisen nuoren pariskunnan pyörittämä kahvila. He ovat alkaneet aivan hiljattain tarjoamaan kahvilassaan vietnamilaisen keittiön ehkäpä tunnetuinta herkkua, pho-keittoa, jota ei monien vietnamilaisen ruuan fanien harmiksi ole aikaisemmin saanut mistään Helsingin keskustassa. Voi kuulkaa, se oli näääääin hyvää!


HKI+ vietnamilainen ravintola

Yön yli haudutettu liemi oli taivaallista, tulinen sriracha laittoi nesteet liikkeelle ja juuri sopivan kokoinen annos täytti nälkäisen vatsan saamatta sitä kuitenkaan ähkyyn. Suosittelen erittäin lämpimästi kokeilemaan kyseistä ravintolaa! Keitto maksaa 10€ ja sen saa myös take awayna, mutta paljon hauskempaa on istahtaa hetkeksi sisälle juttelemaan omistajien kanssa, ja nautiskella jälkkäriksi kupillinen vietnamilaista kahvia – kondensoidulla maidolla tietenkin.

HKI+ vietnamilainen ravintola

Vegeystäville vinkkinä, että he kehittelevät parasta aikaa myös vegaanista, kasvisliemeen valmistettua tofuversiota suositusta nuudelikeitostaan! Lämmin suositus. Suunnittelen jo nyt seuraavaa visiittiäni HKI+:aan.

Milloin sinä ole viimeksi mikroseikkaillut kotikaupungissasi? Missäs kävit? 🙂

Postauksen kuvat napsittu iPhone 5S-puhelimella.

You Might Also Like

14 Comments

  • Reply Milla - Pingviinimatkat February 1, 2015 at 18:03

    Kotikaupungin turreilu on ihan parasta piristystä! Täytyy kyllä tunnustaa, että tarkoituksen mukaista turreilua ei ole lähiaikoina harrasteltu, mutta vieläkin pimeinä iltoina jaksaa lämmittää viime kesän pyöräreissut sun ja Inkan kanssa. Olisipa jo kevät, niin pääsisi taas seikkailemaan Jopolla 🙂

  • Reply Laura R February 1, 2015 at 18:53

    Tää talvi harvemmin on sitä parasta turreiluaikaa, mutta välillä näinkin! Ja vastahan te joulukuussa kuvasitte sitä upeaa auringonnousua täällä Helsingissä 🙂 Kesällä sit taas jopoillaan, joo <3

  • Reply Maarit Johanna February 1, 2015 at 19:05

    Portailla käyty mutta ei koskaan sisällä, vitsi miten on muuten komea kirkko! Miniminiminiseikkailut kuulostaa just oikealta. Niitähän vois tehä vaikka joka päivä 🙂 Kesällä kirjoitin postausta miksi inhoan tai rakastan Sodankylää ja päädyin ottamaan kuvan poromiespatsaasta joka on seissyt samalla paikallaan kylän keskustassa kauemmin kuin minä olen edes elänyt. Huomasin sitten siinä ettempä aikaisemmin ollut edes käynyt katsomassa patsasta läheltä, vaikka kuljen sen ohi joka päivä useita kertoja. Tuli hassu olo, ja juurikin miniseikkailun fiilis. 😀
    Ja on teillä räntäset kelit! Hyh :/ Täällä on varmaan reilu puoli metriä lunta.

  • Reply Hanna / Rêves & Voyages February 1, 2015 at 19:56

    Mun tulee ihan liian harvoin turisteiltua Tampereella! Ainoa paikka, missä tulee käytyä tasaisin väliajoin on Pyynikin näkötorni, sielläkin vaan herkullisten munkkien perässä 😀 Helsingin reissuillakin tulee lähinnä sahattua aseman, Forumin ja Kampin väliä, joten täytyisi joskus tehdä kunnon turistiretki sinnekin. En ole ikinä käynyt edes Suomenlinnassa 😀

  • Reply Kea | Deep Red Blues February 1, 2015 at 20:04

    Ja te niin saatte ottaa mut mukaan ens kesänä pyöräilee kun oon taas takas stadissa viime kesän putkiremontin jälkeen… hyvä syy kaivaa Pelago esiin! 🙂

  • Reply Kea | Deep Red Blues February 1, 2015 at 20:05

    Mun pitää ehdottomasti päästä tohon Pho-paikkaan. Se on ihan mun lempiruokaa!

    Ja miniseikkailut on kivoja. Pitäis itekin mennä enemmän uusiin paikkoihin täällä kotikulmilla, ihan vaikka vaan koiran kanssa… yleensä kierretään aina niitä tuttuja reittejä vaan.

  • Reply Laura R February 1, 2015 at 21:02

    It's a date! Todellakin, sellaisia retkiä on tehtävä ens kesänä enemmän. Ja Javakin tulee varmaan mielellään messiin! 🙂

  • Reply Laura R February 1, 2015 at 21:05

    Se oli tosi kaunis sisältä! Ei liian krumeluuri, just sellainen soppelin simppeli suomalaiseen makuun, mutta silti juhlava 🙂 Hahah, mäkin haluisin nähdä Sodiksen poromiespatsaan, kuulostaa niin lappilaiselta että 😀 Ja joo, täällä on ihan järkky keli. Lunta/räntää tulee ja kelit plussalla. Mutta nytpä ennustivat että pakastuu täälläkin!… mikä tuo mukanaan iki-ihanat pääkallokelit. Ei oo koskaan hyvä! :DD

  • Reply Laura R February 1, 2015 at 21:12

    Oi Suokki on ihan must-go kesäisin! Ja jos ihan hurjaksi heittäytyy, niin kannattaa piipahtaa vaikka menomatkalla sit viime kesänä avatulla Lonnallakin! 🙂 Olin just Tampereella blogitapaamisessa pari-kolme viikkoa sitten (mihin tää aika rientää), ja se yllätti mut ihan täydellisesti! Siellähän on vaikka mitä kivoja paikkoja, mut mieleen jäi mm. se Kehräsaaren ihana sisäpiha, missä on varmaan tosi kivoja terasseja kesäisin. Pyynikin näkötornissa en oo käynykään joten sinne ois päästävä joskus testaamaan nuo paljon puhutut munkit. Tampere, I'll be back! 😀

    Kiva kun kävit kommentoimassa niin löysin sun blogiin! 🙂

  • Reply Laura R February 1, 2015 at 21:14

    Siis aivan ehdottomasti sun pitää käydä sit pholla! Sehän on ihan kävelymatkan päässä sun duunistakin 🙂 Mä voin lähtee seuraks joku päivä! 🙂

    Sun miniseikkailujen kuvia on kyllä aina ihana ihailla, saat kaikki paikat näyttämään jotenkin niin kauniilta!

  • Reply Jenni February 4, 2015 at 14:50

    Mä yritän käydä nykyään katsomassa joka kerta jotain uutta, kun piipahdan Helsinkiin. Otan kaiken irti turisteilusta tutuilla kulmilla, jotka ei välttämättä olekaan enää niin tuttuja, kun koko ajan putkahtaa jotain uutta… Viimeksi turisteiluhetki taisi olla käynti Brew Dogilla ja sen jälkeen teatteriin, josta en ollut aiemmin edes kuullut. (Tämä, suosittelen, oli hauska: http://www.universum.fi/sirius/produktioner/luukku ) Edellisellä kerralla kävin Ateneumissa, sitä ennen maailmanpyörässä.

    Yksi hauskimmista turisteilujutuista, mitä olen tehnyt Helsingissä, oli jo monta vuotta sitten, kun osallistuin Helsinki-päivänä ohjatulle kävelykierrokselle. Punavuoren kadut avautuivat ihan eri tavalla, kun kuuli niiden historiasta – missä oli asunut joku isompi nimi, missä taas oli ennen bordelli. 😉

  • Reply Laura R February 5, 2015 at 07:19

    Tuo on tosi kiva ajatus, että teet aina jotain uutta täällä ollessas. Mutta sähän vähän niinkuin ootkin aina täällä turisti, kun asut muualla vakkaristi 😉 Tuolla Brew Dogissa on pitänytkin mennä käymään! Mitäs sieltä jäi käteen?

    Nuo kävelykierrokset on varmasti hauskoja! Meillä oli viime kesänä ihan superhauska jopo-kierros Helsingissä HELtoursin poikien ja Pigviinimatkojen Millan kanssa. Mä luonnollisesti opin ihan sikana kaikkea uutta, kun tämä ei ole mun synnynkaupunki. Kaikkien pitäis joskus turreilla kotikulmillaan! 🙂

  • Reply Jenni February 6, 2015 at 12:57

    Brewdogista jäi käteen, että oli törkeän kallista, mutta jos sen kykenee ignoroimaan, niin hyvä ilmapiiri ja hyviä oluita. Mulla oli vaikeuksia ignoroida, kun Luxemburgissa samat oluet maksavat puolet vähemmän.

    Paljasjalkaisena monen polven helsinkiläisenä en kyllä ikinä myönnä olevani turisti kotikaupungissani. 😀

  • Reply Laura R February 6, 2015 at 13:43

    Ai niin joo, niinhän sä kirjoittelitkin! Mutta kalleus ei kyllä tule yllärinä, kun tosiaan Suomessa ollaan 😀

    Ja kääk voi ei, en ois ikinä lähteny laskee leikkiä tästä aiheesta jos oisin tajunnut että oot paljasjalkainen stadilainen 😀 Soriii!

  • Leave a Reply