Hello & bye bye, Hollywood Hills!

Maailmanympärimatka, Pohjois-Amerikka
July 20, 2014
Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip

Jatketaanpas jälleen vähän Jenkkilästä! Death Valleyn pitkän päivän köröteltyämme saavuimme takaisin Enkelten kaupunkiin, josta olimme jo kertaalleen navigoineet onnistuneesti ulos ja kohti Vegasia. Olimme varanneet netistä halvan ja arvatenkin värikkäät arvostelut saaneen motellin kahdeksi yöksi, ja jännityksellä odotimme mitä meitä odottaisi perillä.

Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip
LA:n downtownin pilvenpiirtäjät ohitettuamme poistuimme motarilta ja saavuimme South Los Angelesiin. Pilvenpiirtäjät muuttuivat kuin taikaiskusta vaatimattomiin ja semiränsistyneisiin rakennuksiin, joiden ikkunoissa oli kalterit. Musiikki pauhasi kaduilla, joita asutti suurimmaksi osaksi maahanmuuttajavähemmistöt, jotka olivat kyseisessä kaupunginosassa kylläkin enemmistöä. Joka toinen liike katukuvassa oli panttilainaamo. Melkoisen rähjäisiä motelleja näkyi myös paljon. Alkoi jännittää vielä vähän enemmän…

Saavuimme motellimme pihaan, ja ulkoa päin rakennus näytti ihan siistiltä. Motellin vastaanottoon ei päässyt asioimaan sisälle, vaan äärettömän ystävällinen miesasiakaspalvelija oli turvassa luodinkestävän peililasin takana. Lasi oli vielä ikään kuin varmistettu kalterein. Nice.  Rahat/luottokortti annettiin hänelle pienen luukun kautta maksamista varten, ja pian meillä olikin avaimet kourassa. Huoneemme sijaitsi toisessa kerroksessa lähes suoraan vastaanoton yläpuolella. Huone oli perussiisti ja lakanat puhtaat. Sisustus huoneessa oli vähän vanhahtava, mutta silmiinpistävintä siellä oli sänkyä vastapäätä sijainnut koko seinän peittävä peili… Tuli aika välittömästi sellainen “joo, tää onkin varmaan vähän sellainen motelli” -fiilis – jos ymmärrätte mitä tarkoitan, heh.

Minähän en uskaltanut lähteä illalla pimeässä enää kauppaan, joten Lauri kävi ostamassa pikaiseen lähikaupasta iltapalaa ja vettä. Sama kalteri- ja panssarilasimeininki oli jatkunut kuulemma sielläkin, mikä kieli jo siitä, että aika levottomasta alueesta täytyi olla kysymys. Googlehan sen sitten kertoi: “South Los Angeles: alue on erityisen tunnettu jengisodistaan.” Hyvin valittu, jes! 😀

Ensimmäinen (ja toinenkin) yö sujui kaikesta huolimatta rauhallisesti ja molemmat nukuimme kuin tukit – minä toki korvatulppien avittamana. Aamulla otettiin heti suunta Hollywood-kukkuloille ja ajelimme ensiksi Griffith Observatorylle maisemia tähyämään. Paikalla oli muutama muukin turre, mutta ihan älytöntä tungosta ei onneksemme ollut. Mikä meikäläisen henkilökohtaisesti yllätti, oli se miten kuivalla ja karullakin alustalla tuo legendaarinen Hollywood-kyltti loppujen lopuksi seisoikaan! Olin jotenkin kuvitellut mestan mielessäni vehreämmäksi.

Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtripLos Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip

Olimme päättäneet skipata Walk of Famen kuultuamme monilta ihmisiltä, ettei se välttämättä ole pakosti käymisen arvoinen paikka, varsinkin jos aika on kortilla. Griffith Observatoryltä suunnattiin siis Mulholland Driven mutkaisille teille tiiraileman lisää suurkaupunkimaisemaa, eli mm. vähän toisesta suunnasta Hollywood Hillseille ja lisäksi Studio Cityyn. Kyseinen tiehän on yllättävänkin pitkä, emmekä ajaneet sitä loppuun asti vaan koukkasimme kohti Sunset Boulevardia Laurel Canyon Boulevardin kautta. Laurel Canyon Park vaikutti kivan ja kauniin oloiselta alueelta, jolla olisi ollut kiva hengailla ja valokuvailla pidempäänkin, mutta aikataulu ei antanut sillä kertaa periksi. Otimme suunnan kohti Santa Monica Beachia, mutta koukkasimme toki ensin Beverly Hillsin ja Rodeo Driven kautta tarkoituksenamme jatkaa sitten pitkin Santa Monica Boulevardia.

Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip Los Angeles_LA_Hollywood_California_USA_roadtrip

Palattuamme Beverly Hillsistä Santa Monica Boulevardille tapahtui yksi mieleenpainuvimmista Los Angeles -jutuista. Minulla oli ensinnäkin tapani mukaan soinut jo monta päivää päässäni Sheryl Crown hittibiisi, jonka kertsissä lauletaan “–All I wanna do is have some fun / Until the sun comes up over Santa Monica Boulevard”, ja kuin taikaiskusta kurvattuamme tälle kyseiselle bulevardille alkoi tuo biisi soida radiosta! Ai taivas, että oli mahtava fiilis ajella Santa Monica Boulevardia ikkunat auki, fiilistellä Kalifornian aurinkoa ja laulaa Sherylin mukana! Täydellinen reissuhetki.

Ajaminen Los Angelesissä sujui tosi hyvin. Tilaahan Jenkeissä ei ilmeisesti ole tapana antaa ihan helpolla ainakaan, joten kannattaa olla ajoissa kaistanvaihtojen kanssa mikäli mielii poistua motarilta jostain tietystä liittymästä. Meillä ei ollut navigaattoria autossamme koko aikana, ja pärjättiin ihan mainiosti tavan karttojen ja kännykän karttapalvelun avulla. Navi olisi varmasti ollut hyödyllinen esimerkiksi outlet-kylien bongailussa, mutta kun meillä ei sen kummemmin ollut budjettia shoppailla, ei meitä juurikaan haitannut huristella niiden ohi. Muutamiin eksyttiin pyörimäänkin, mutta täytyy sanoa niiden olleen pettymyksiä. Ensi kerralla pitää selvitellä siis paremmin etukäteen hyviä outletteja – ja tienata vähän lisää shoppailudollareita taskunpohjalle 🙂

Seuraavassa Jenkki-postauksessa pääsettekin katselemaan tarkemmin, miltä siellä Santa Monican biitsillä sitten näyttikään!

Rentouttavaa sunnuntai-iltaa kaikille!

You Might Also Like

13 Comments

  • Reply Helena July 20, 2014 at 14:27

    Heh, joo se kyltti on kyllä aika ankeassa maastossa. Kyltin huudeilla on muuten hyviä lenkkireittejä jos innostaa mennä sinne hikoilemaan. Ajelemalla N. Beachwood driveä ylöspäin niin pääsee alueille jossa muita turisteja ei niin kauhesti ole. Siellä nimittäin kyltit kovasti väittävät, "no access to the Hollywood sign", vaikka oikeasti sieltä kyllä pääsee ihan lähelle sitä. Suuri huijaus siis kyseessä 😀 Kirjoittelin just juttuja mun reissuista Los Angelesiin, jos vaikka vinkkejä kaipaatte 🙂

    http://lentobongari.blogspot.fi/

  • Reply Elina / Narulelu maailmalla July 20, 2014 at 15:11

    Sulla on kyllä jälleen kerran niin pettämättömän hyvia kuvia 🙂 Hurjan kuuloinen motelli teillä! Olen ihan samaa mieltä monen kanssa tuosta Walk of Famesta. Eipä siinä paljoa nähtävää ollut. Sen sijaan ajettiin kyllä koko Mulholland Drive läpi. Siellä oli hauska vakoilla rikkaiden jyhkeitä huviloita uima-altaineen.

  • Reply Sanna I Siveltimellä July 21, 2014 at 08:17

    Oih, onneksi selvisitte motellista! huh! 🙂 Mutta Los Angeles – voi ihanuus mitä kuvia! Ihan mahanpohjasta ottaa miten ikävä tuonne kaupunkiin onkaan! Ja samaan aikaan on ihan hullua ajatella että muutaman kuukauden päästä saan olla tuolla. Ja tosiaan kuten huomasittekin varmasti, niin kaupunki on niin laaja että muutama päivä ei riitä juuri mihinkään (paitsi siihen että tietää haluavansa tulla takaisin, eikö vain?) 😉 Toki hatun nosto sille, miten paljon olette ennättäneet nähdä! Noi palmujen siivittämät kadut ja se fiilis on just parhautta tuolla…ja voi että teillä on ollut helmi-hetki Santa Monicaa ajettaessa. Wau!

    ps. Bloggerin käyttäjänä olisi kysynyt vielä, kun sinun blogin ulkoasu on niin upea ja kuvat ihanan isoja ja näyttäviä, että joudutko erikseen tallentamaan kuvat tiettyyn pikselikokoon vai saatko ne valitsemalla vain ison kuvakoon näin isoiksi? Osasinkohan kysyä oikein… 😉

  • Reply Heidi / Auringon alla July 21, 2014 at 10:15

    Hienoja kuvia! Ai että tuli ikävä viime kesän road tripiä, kun oli niin paljon tuttuja maisemia! Meidän Hollywoodin motellin päällä pyöri muuten iltasella poliisikopteri ja etsi jotain tyyppiä ilmeisesti 😀 Ei löytynyt onneksi meiltä!

  • Reply Laura R July 21, 2014 at 21:16

    Jep ja oon käsittänyt, että sinne kylttimestoille pääsee myös hevostrekille halutessaan, sekin vois olla aika siisti kokemus 🙂

  • Reply Laura R July 21, 2014 at 21:18

    Kiitos Elina, ihana kuulla! 🙂 Motelli kuulosti juu lopulta pahemmalta kuin mitä olikaan, onneksi 😀 Mutta oli ainakin halpa! Mulholland olisi kieltämättä ollut kiinnostava ajella päästä päähän. Aikamoisia ökytaloja siellä kyllä piisasi…

  • Reply Laura R July 21, 2014 at 21:21

    Kivasti nostattaa sulla varmaan matkakuumetta nää postaukset! 😛

    LA on todellakin laaja, ja välimatkat pitkiä. Aikaa siis saa varata! Mutta yllätävän hyvin tosiaan ehdittiin tuon päivän aikana, kun käytiin sitten vielä Santa Monicassa, Venice Beachillä ja lopuks mentiin tuijottelemaan auringonlaskua ja vedessä hyppiviä delfiinejä Hermosa Beachin laiturin nokkaan <3 Paljon kauniita hetkiä!

    Kiitos paljon ulkoasukehuista! 🙂 Tallennan juu kuvat aina erikseen ennen postaukseen lataamista kokoon 800px (vaaka) ja klikkaan "näytä alkuperäisessä koossa". Bloggerin oma suurin kuvakoko kun ei ole musta tarpeeksi iso 🙂

  • Reply Laura R July 21, 2014 at 21:22

    Hahah, ihan huippumuisto 😀 Kiitos paljon Heidi! 🙂

  • Reply Jennie July 29, 2014 at 13:42

    Los Angeles näyttää olevan entisellään sitten vuoden 2005, ainakin maisemat ovat samat.:) Itse vietin tuolloin 10 päivää ks. kaupungissa ja yksin reissatessani kokemukseni kaupungista olivat alkuun aika karut: liian iso, liian laaja, liian pelottava tämmöiselle suomalaiselle maaseudun kasvatille, mutta rohkeesti vaan aloin tutustua kaupunkiin ja kyllä! Losista ainakin silloin löytyi toimiva bussiverkosto.:) Aika hurjalta kuulosti toi teidän majoitusseutu. Minä majoituin Hollywood Boulevardilla eli kuuluisalla Walk of Famella hostellissa ja sen hostellin omistaja sanoi mulle, et älä mene South Losiin yksin ees päiväsaikaan. Tiedustelin häneltä, onko South Beach käymisen arvoinen paikka. Noh, jäi käymättä.;) Walk on Famella mulle tuli köyhänä backpackerina (rahat alkoivat olla finaalissa, olihan se minunkin maailmanympärimatkani vika etappi) tunne, että jos sä et oo kuuluisa/rikas, sä et oo mitään. Siellä meinaan niitä pinnalle pyrkijöitä oli joka lähtöön mm. kaupittelemassa milloin omaa elämänkertaa, milloin omaa musatuotantoo ym. Sit, kun tuumas heille vain,et ei mulla oo rahaa, sai kyllä välittömästi olla rauhassa.:D Itselle kokemukset ks. kaupungista jäivät vähän kolkoiksi, vaikka heinoja paikkoja ehdin nähdä (Rodeo Drivella satuin bongaamaan jopa Bruce Willisin! <3) ja jopa tutustua muutamaan mukavaan ja avuliaaseen ihmiseen siellä (busseissa tutustui ihmeellisesti ihmisiin Losissa!). Mutta ihana oli nähdä tuttuja maisemia sieltä.:)

  • Reply Laura R July 30, 2014 at 06:27

    South LA on kuulemma vähän rauhoittunut sitten levottomimpien vuosien, joten uskalsi siellä ihan hyvin olla. Mutta ei se tosiaan ollut sellainen kaupunginosa, johon tietentahtoen haluaisi mennä hengaamaan!

    LA on kyllä pirun iso. Meillä meni ekalla kerralla varmaan puolitoista tuntia ennen kuin päästiin edes ulos kaupungista! Et joo kyllä siellä Nykäskylän likka tunsi olonsa pieneksi 😀

    Melkoinen meno siellä Walk of Famella, kuulostaa just niin jenkkiläiseltä. Edelleen ei harmita, et jäi väliin! 🙂

  • Reply Anonyymi November 17, 2014 at 17:57

    ollaan tekemässä perheen kanssa 4viikon reissua californian rannikolle. On ollu ihan huippua lukea näitä teidän reissun postauksia. oliko tuolla jossain tietoa että mistä vuokrasitte teidän reissu auton sekä jotain hintoja :)- Kiitos mahtavasta blogista. Terkuin Laura. ps. Tuli ihan kylmät väreet tuosta all i wanna do kirjotuksesta <3

  • Reply Laura R November 18, 2014 at 08:18

    Ihana kuulla, että ootte lähdössä Kaliforniaan neljäksi viikoksi! Siinä ajassa jo ehtii hyvin kierrellä siellä 🙂 Käykää ehdottomasti myös Yosemitessa! Mun pitäiskin postata siitä, se oli ihan mieletön paikka.

    Me vuokrattiin auto rentalcars.com -sivuston kautta. Meillä Oli joku Chevrolet, ei kaikkein pienin mutta ei suurinkaan, jotain siltä väliltä, ja hyvä oli 🙂 Meillä oli auto vuokralla 16 päivää, haettiin se Losin lentokentältä heti koneen laskeuduttua (todella helppo homma) ja palautettiin San Fraciscossa lentokentälle ennen lennon lähtöä (niin ikään helppoa). Auto maksoi vakuutuksineen tuoksi ajaksi 400 dollaria, ja kun otettiin vielä joku lisävakuutus niin se tais olla yht. 500 USD. Bensa oli halpaa 🙂

    Ja Sheryl-muisto on edelleen yks parhaista <3

  • Reply Laura R November 18, 2014 at 08:19

    Niin joo ja vuokraushintahan on halvempi, jos kaaran pystyy palauttamaan samaan paikkaan kuin mistä on hakenut sen!

  • Leave a Reply