Phuketin kahdet kasvot

Aasia
February 6, 2014

Kirjoituspaikka: Naiyang beach, Phuket, Thaimaa

Ei ihan ensimmäisenä käynyt mielessä, kun reissun loppupätkää Kaakkois-Aasiaan suunnittelimme, että löytäisimme lopulta itsemme Phuketista viiden miljoonan muun turistin kanssa. No ei ne kaikki miljoonat turret toki täällä just samaan aikaan pyöri, mutta jotakin Phuketin suosiosta kertoo tuo vuosittainen matkailijoiden määrä. Aika kaukana siis ollaan meikäläisen haavekuvien rauhallisesta ja hiljaisesta rannanpätkästä, mutta näköjään Phuket osasi yllättää myös positiivisesti (ensimmäisen kauhujen yön jälkeen)! Vielä täältä löytyy upeita valkoisia hiekkarantoja vailla turistin turistia (jos siis meitä kahta siellä patsastelevaa ei lasketa), vaikka hienoimmat mestat onkin luonnollisesti tupattu täyteen resorttia ja aurinkovarjojensa alla mölyäviä itänaapureitamme.

Kävimme nukkumassa yhden yön kyseenalaisista syistä kuuluisan Patong biitsin läheisyydessä ja voi jumankekka mikä meininki siellä oli. Nämä pari ensimmäistä kuvaa kyseisestä paikasta ovat ainoat, jotka minulta löytyvät, sillä olin niin järkyttynyt siitä meiningistä, että kamera pysyi visusti laukussa. Ne jotka ovat kyseisessä paikassa ja etenkin Banglaroadilla vierailleet tietävät varmasti mitä tarkoitan. On pingpong-showta, ladyboyta ja surullisimpana kaikista, villieläimiä. Voitte varmaan aavistaa kuinka sain sappeni kiehumaan, kun näin paikallisten äijien käsissä pieniä apinan (gibbonin) poikasia, joiden avulla herrat sitten tienasivat rahaa. Ja minä kun kuvittelin, että turistit eivät enää nykypäivänä olisi niin ajattelemattomia, että poseeraavat tällaisen emoltaan riistetyn poikasen kanssa hymyssä suin valokuvassa ja sitten vielä maksavat siitä lystistä samalla taaten, että kyseinen laittomuus jatkuu? Sillä eihän tällaista toimintaa edes harjoitettaisi, jollei siitä olisi tullut näille eläinten hyväksikäyttäjille kannattava bisnes. Vieläkin tulee savu korvista, kun tätä mielikuvaa palauttelen verkkokalvoilleni, mutta onneksi asian eteen ollaan tekemässä kovasti töitä Gibbon Rehabilitation Projectin suunnalta. Iso peukku ja hatunnosto heille! Kysyinkin itseasiassa olisimmeko voineet tulla auttamaan tässä arvokkaassa työssä gibbonien hyväksi, mutta heidän minimiaikansa vapaaehtoisille oli ihan ymmärrettävistä syistä kolme viikkoa, joten se kokemus jäi tällä kertaa välistä.

Meillä oli ihan järkeväkin syy Patongilla vierailuun (tarkkasilmäisimmät ehkä huomaavatkin tatuoinnin ilmestyneen Jiin käsivarteen, vaikka koitin sitä vähän piiloon sutata…), mutta olimme enemmän kuin tyytyväisiä, kun pääsimme ensimmäisen yön jälkeen nostamaan kytkintä ja siirtymään Phuketissa asustavan Sarin suosituksesta pohjoisessa olevalle ihanan rauhalliselle Naiyangille, josta loput kuvatkin ovat. Myös minun piti ottaa tatuointi samaisessa Aussien omistamassa paikassa, mutta vatsatauti pirulainen iski meihin toistamiseen, joten suunnitelmat menivät vähän plörinäksi ja keskityin vain olon parantelemiseen neulakammoni buustauksen sijasta.

malla_35 malla_2371malla_2369

Kyllähän tännekin päähän saarta matkaajia mahtuu, mutta meininki oli silti totaalisesti eri planeetalta kuin Patongilla. Ja kun vielä viitsii kävellä pari sataa metriä aurinkotuolisumasta pohjoiseen, löytää ihan totaalisen rauhan ja hiljaisuuden. Tänään piti ihan nipistellä itseään, jotta pystyi oikeasti uskomaan, että ollaanko tässä edelleen samalla saarella kuin pari päivää sitten, vaiko jossain ihan toisessa maailmassa.

Palaan näihin Naiyangin tunnelmiin vielä paremmin myöhemmin, sillä täältä on tullut ikuistettua roppakaupalla fotoja!

Toiveikasta torstaita kuomaset! Me otetaan nyt suunnaksi HONG KONG!

******

IG Travel Thrusday on viikottainen kokoelma blogipostauksia. Tempauksen viralliset järjestäjät Suomessa ovat KaukokaipuuRunning With Wild Horses sekä Destination Unknown. Lisää tempauksesta voit lukea täältä. Kaikki postauksen kuvat on otettu iPhone 4 – matkapuhelimella ja minut löydät Instagramista nimimerkillä @rimmanen.

EN // One night near Banglaroad in Phuket was totally more than enough for us. So for the last two nights in Thailand we moved to this quiet and beautiful beach called Naiyang, which is located near the Phuket International Airport in northern part of Phuket island. Oh and I loved it here! There is of course more people than in lovely Koh Tao, but still, it feels very calm and relaxing environment. Good place to spend last days in the sun before heading towards Hong Kong and then back home!  These photos have been taken by iPhone 4 and the post is part of the Instagram Travel Thursday. You can read more about IGTT from here and you can find me from the Instagram by name @rimmanen.

You Might Also Like

27 Comments

  • Reply Sari February 6, 2014 at 06:34

    Mä olen superiloinen, jos saan edes yhden ennakkoluulon Phuketista muutettua erilaiseksi. Koska tämä saari ei ole missään nimessä yhtä kuin Banglaroad 🙂 Myönnän, että itsekin pidin Phuketia pelkkänä turistirysänä mutta onneksi olin väärässä. Totaalisen väärässä.

  • Reply Hanna February 6, 2014 at 07:02

    Phuketissa muutaman kuukauden asuneena tiedän tarkalleen, mitä tarkoitat! Patongin hirveä hulina on aivan eri planeetalta kuin saaren hiljaisemmat ja rauhallisemmat osat, joissa voi olla itsekseen, nauttia ja rentoutua. Patongilla ja Banglalla tuli käytyä lähinnä bailaamistarkoituksessa, muutoin pyörittiin aika paljon ihan muilla suunnilla. Elämä paikallisten asuinalueella oli aika kivaa, ainakin minun mielestäni, mutta sesonkiaikaan turistirannoilla ei turhaan kyllä tehnyt mieli aikaa viettää… Nauttikaa Hong Kongista!

  • Reply RIMMA February 6, 2014 at 07:35

    Kyllä! Kiitos siis tästä valaisusta! Meillä oli huikeat muutamat päivät Naiyangilla ja oli ihana treffata teitä (:

  • Reply RIMMA February 6, 2014 at 07:37

    I feel you! Itse kun olen tällainen anti-bilehile niin meinasin saada ahdistus- tai jonkin sortin paniikkikohtauksen siellä Banglalla klo 22.00.. Huh mikä meno! Ja porukka on siellä vielä lastensa kanssa? Se minusta oli ihan käsittämätöntä myös. Huh.

    Kiitos! Nautitaan ja yritetään olla vinguttamatta luottokortteja tappiin (: Nimimerkillä kameranrungon päivitys polttelisi…

  • Reply Katinka February 6, 2014 at 08:30

    Kävimme 2003 häämatkalla Phuketissa ja tuolloin tuli vierailtua pariinkin otteeseen tuolla Patongilla. Samat huomiot tuli tehtyä, hirvee hälinä, villieläimet ja aivan liian kalliit tuotteet. Tuli jopa hieman turvaton olo, joten todellakaan en aio sinne koskaan yöksi mennä. Yksi hyvä paikka siellä muuten myös oli, silloin löysimme ravintolan jossa sai syödä sushia tunnin aikan tiettyyn (edulliseen) hintaan niin paljon kun jaksoi =D. Onneksi Phuketissa on myös niitä rauhallisia paikkoja, joten pidin paikasta paljon. No joo, yksi miinus oli, meidän hotellia vastapäätä oli silloin Helsinki baari, joka soitti mm Irviniä ja muuta suomi humppaa =D.

  • Reply Saranda February 6, 2014 at 08:49

    Mua aina vähän kauhistuttaa lukeaa tätä sun blogia kun kärsin aina loppupäivän piinaavasta matkakuumeesta! Niin ihania kuvia ja aitoja kertomuksia 🙂

  • Reply Laura R February 6, 2014 at 08:54

    Täysin samoilla linjoilla Hannan kanssa samassa vaihdossa aikoinaan olleena! Kyllä Phuketissakin on turre-free-zoneja ja kauniita maisemia, ne vaan pitää löytää/tietää 🙂

  • Reply Pirtelö February 6, 2014 at 10:46

    Mekin ekalla reissulla Thaimaassa oltiin viimeset kaksi yötä tuolla Patongilla ja oli kyllä aika järkytys itsellekkin! Tultiin ihanan rauhallisten mestojen jälkeen (Lantalta ja pikkupikku saarelta Koh Jumilta) tonne ja jostain syystä pysyttiin se kaksi yötä siellä, mutta huokasin kyllä helpotuksesta, kun päästiin lähtee kentälle ja jättää se kauheus taaksemme! Huh!

    Ja se eläimillä rahastus on kyllä oksettavaa touhua! Harmi, että kaikki ei sitä ymmärrä, että mitä oikeasti on sen takana, kun erilaiset eläimet on tuotu sinne turistien keskelle ja riistetty niiden oikeasta elinympäristöstään 🙁

  • Reply Kea February 6, 2014 at 11:21

    Mä en olis kestäny tota villieläinten rääkkäämistä turistiviihteenä yhtään! Tuleekohan sitä ikinä ite lähdettyä tuonne?

    Hyvää matkaa Hong Kongiin! Ja pisteet rohkeudesta Jiille. Mä en olis uskaltanu ottaa tatskaa tuolla… 🙂

  • Reply säppä February 6, 2014 at 13:21

    Marrakechissa oli kanssa torilla noita apinoita ketjuissa VAIPAT päällä… 🙁 Ihan kamalaa.

  • Reply Sofia February 6, 2014 at 15:28

    Kamalia tosiaan nuo eläinjutut 🙁 Mutta ihania kuvia sulla ja hyvä idea tosiaan kirjoittaa tällainen postaus, kaikessa on aina vähän kaks puolta 🙂

  • Reply terhie February 6, 2014 at 16:13

    Me eksyttiin kanssa muutama vuosi takaperin neljäksi yöksi Phukettiin, nimenomaan Patong Beachille ja voi luoja mikä virhe se oli. En kyllä ikinä haluaisi mennä takaisin.Taisin viettäää Patongilla aikaa enemmän uima-altaalla kuin missään muualla Thaimaassa.. ja Thaimaata on koluttu aikalailla 🙂

  • Reply Heidi / Auringon alla February 6, 2014 at 18:14

    Surullisia nuo eläinjutut 🙁 Ja joskus niitä järjestetään myös paikallisten viihteeksi. Kun asuin Pattayalla, oli meidän läheisellä aukiolla eräänä iltana paikallisille järjestetty juhla (jonkun kuntosalin bileet tai jotain), jonne oli raahattu kaikenlaisia eläinten poikasia: norsuja, apinoita jne. Ja meteli oli todella kova, raukat oli ihan hädissään 🙁

  • Reply Kaukokaipuun Nella February 6, 2014 at 18:50

    Tatskat ulkomailla – mahtavaa! Ja hienoja kuvia. Ihan huippua, että sait tuollaista paikallistietoa Sarilta. (:

  • Reply RIMMA February 7, 2014 at 04:26

    Näinpä! Juteltiin koneessa yhden britin kanssa, jolla oli talo Phuketissa ja kyllä hän meinasi, että meininki on viidessä vuodessa muuttunut ihan törkeän paljon.. Mutta niin kait se käy kaikille :/ Ja turistejahan itsekin ollaan siinä missä muutkin, tosin rakastetaan enemmän sitä rauhaa ja hiljaisuutta ku mölyä ^_^

  • Reply RIMMA February 7, 2014 at 04:27

    O-ou, Helsinki-baari kuulostaa tosi kivalta 😀 Meno on tuossa 10 vuodessa varmaan vain pahentunut.. Huh huh!

  • Reply RIMMA February 7, 2014 at 04:27

    Voi ei, anteeksi 😀 😀 Nyt palataan kotiin, niin ei tarvi enää matkakuumeilla mun vuoksi! Ainakaan hetkeen ^_^

  • Reply RIMMA February 7, 2014 at 04:31

    Sepä se. Nuo eläimet ja niiden kohtelu kyllä surettaa aina ja joka paikassa. Olo on niin voimaton, mutta ei kai sitä muuta voi, kuin yrittää vain pistää sanaa liikkeelle niin ehkä ihmiset alkaa pikkuhiljaa tajuta olla tukematta tuollaista.

    Mun ei tarvi enää koskaan, KOSKAAN, mennä sinne Patongille, mutta tuolla toisessa päässä saarta oli kyllä ihanan rauhallista (:

  • Reply RIMMA February 7, 2014 at 04:33

    Ei varmaan Kea haittaa yhtään, jos nämä maat jättää välistä :/ Itsellä on ainakin sellainen olo, että alkaa olla nyt hetkeksi Aasia nähty, vaikka tietty never say never! On täällä paljon hyvääkin, kuten just tuo Gibbonien avustusprojekti ja se norsupuisto (:

    Kiitos! Ei Jiikään olis uskaltanut, jollei oltais kuultu pelkkää hyvää tosta mestasta. Ja JIi sano, että se oli paljon siistimpi ja hygieenisempi paikka ku se, missä se otti Suomessa edellisen tatskansa 😀

  • Reply RIMMA February 7, 2014 at 04:34

    Voi ei…. :'(

  • Reply RIMMA February 7, 2014 at 04:34

    Niin kaikessa on tosiaan aina kaksi puolta (: Kiitos Sofia!

  • Reply RIMMA February 7, 2014 at 04:35

    Hahhah! Joo uskon, että tuli uima-allas tutuksi! Kyllä tuo yksikin yö, vaikka oltiin parin kilsan päässä Patongista, oli liikaa 😀

  • Reply RIMMA February 7, 2014 at 04:35

    Hyi kamala. Todella ällöttävää touhua 🙁

  • Reply RIMMA February 7, 2014 at 04:44

    Mun tatska jäi ottamatta, joten pitää korjata asia kotona (: Nähtiin Saria pariinkin otteeseen ja meillähän oli niin kivaa että!

  • Reply Satu VW / Destination Unknown February 7, 2014 at 08:57

    Patong biitsi. Pysyn siitä siis kaukana! Ja ensimmäiset "kauhujen" yöt ovat tuttuja 🙂 Vaikka ei se meidän kokemus täällä ollut mitään tuohon verrattavaa! Hyvää kotimatkaa, kuten tuolla jo toisessa postauksessa toivottelinkin!

  • Reply RIMMA February 7, 2014 at 14:43

    Kiitos Satu! Joo todellakin, pysy tuolta pois 😀

  • Reply RIMMA + LAURA -ystäväkirja; osa 2 - RIMMA + LAURA -matkablogiRIMMA + LAURA -matkablogi February 8, 2016 at 09:07

    […] vastapainoksi, joten en kuitenkaan voi sanoa, etteikö vielä joskus päiväksi pariksi näihin jälkimmäisiin tunnelmiin […]

  • Leave a Reply